Onko ekologisempaa jättää koiran kakka luontoon maatumaan vai laittaa se muovi­pussiin ja viedä roskikseen?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös hurrikaaneja, vapaaehtoisesti vankilaan menoa ja mustekalan ääntelyä. Entä miksi kelloissa on usein punaiset digitaaliset numerot?

Tämän koirakaverin jätökset päätyivät jätelaatikkoon.

13.5. 2:00

Janni Törmänen, 11

Sanalla ekologinen tarkoitetaan jotakin ympäristöystävällistä tai luonnonmukaista.

Koiran kakka on ekologista jättää maatumaan ja näin muuttumaan ravinteiksi, joita esimerkiksi puut ja nurmi käyttävät kasvuunsa. Uloste on silloin osa luonnon kiertokulkua.

Kun koiran kakan laittaa biohajoavaan pussiin ja sekajätteelle tarkoitettuun roskikseen, sitäkin voi hyvällä syyllä sanoa ekologiseksi. Uloste päätyy silloin useimmiten polttolaitokseen. Polttolaitoksessa kakka muuttuu lämpöenergiaksi ja osittain sähköksi.

Sekä kakan polttamisesta että maatumisesta tulee pikkuriikkisiä hiilidioksidipäästöjä. Pidemmän päälle niitä syntyy kutakuinkin saman verran. Poltossa hiilidioksidia vapautuu saman tien. Luonnossa samankaltainen määrä syntyy noin vuoden aikana.

Molemmat tavat hävittää kakka ovat siis melko ympäristöystävällisiä. Ulosteen jättäminen luontoon maatumaan voi olla ekologisempaa luonnonmukaisuuden mielessä, mutta siihen liittyy ongelmia.

Kakka sisältää usein bakteereita kuten salmonellaa ja yersiniaa sekä muita taudinaiheuttajia. Ne voivat siirtyä muihin koiriin tai luonnossa leikkiviin taaperoikäisiin lapsiin. Ulosteesta tulee myös hajuhaittoja.

Suomessa noin joka viidennen perheen arvioidaan omistavan yhden tai useamman koiran, joten kakkaa kertyy tavattomat määrät. Ulosteen kerääminen ja roskikseen laittaminen onkin tärkeää.

Heikki Setälä

kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori

Helsingin yliopisto

Hurrikaani tarvitsee lämmintä merivettä syntyäkseen.

Voiko Suomeen tulla joskus sellaiset olosuhteet, että täällä olisi hurrikaaneja?

Tuukka Nyrölä, 9

Hurrikaanit ovat trooppisia hirmumyrskyjä, joita kehittyy lähinnä Pohjois-Atlantin merialueilla. Hurrikaani tarvitsee energiakseen muun muassa yli 26-asteista merivettä laajalla alueella.

Pohjois-Atlantilla 26 lämpöasteen pohjoisen puoleinen raja kulkee nykyilmastossa noin 20–30 leveyspiirin kohdalla eli se ei yllä Euroopan leveyspiireille asti.

Kun ilmasto lämpenee, tuo raja voi siirtyä jopa noin 40 leveyspiirille. Se ylettyisi Espanjan ja Portugalin korkeudelle, mutta painottuisi meren keski- ja itäosiin eikä Euroopan rannikoiden lähelle. Tyynen valtameren hurrikaanialueet ovat vielä kauempana Suomesta.

Hurrikaaneja ei siis voi syntyä Suomen lähistöllä jo pelkästään siksi, että merivesi on liian kylmää. Niiden syntymisen estää myös Itämeren pieni koko ja lähistöllämme keskileveysasteilla korkealla ilmassa puhaltava suihkuvirtaus. Se rikkoisi hirmumyrskyjen rakenteen.

Hurrikaani voi kuitenkin pohjoisemmaksi kulkeutuessaan muuntua keskilevyisasteiden matalapaineeksi, joka on Suomen ilmastossakin tuttu sääilmiö. Nuo matalapaineet aiheuttavat sateita ja kovia tuulia.

Terhi Laurila

sään ääri-ilmiöiden ja ilmastonmuutoksen tutkija

Ilmatieteen laitos

Aika harvoin joku ihan pyrkii vankilaan.

Onko maailmassa joku vapaaehtoinen, joka haluaa mennä vankilaan?

Vilho Eloranta, 7

Vapaaehtoinen hankkiutuminen vankilaan on äärimmäisen harvinaista.

Joskus vankilaan johtavia rikoksia tehneet ihmiset kyllä ilmoittautuvat itse poliisille kertomaan teoistaan. Usein kyse on kuitenkin siitä, että he arvelevat joka tapauksessa jäävänsä kiinni ja selviävänsä vähemmällä, kun tunnustavat. Se voi lieventää tuomiota ja rauhoittaa omaatuntoa.

Ennen kuin Suomesta tuli hyvinvointivaltio yli 50 vuotta sitten, ihmisistä ei pystytty pitämään yhtä hyvää huolta kuin nyt. Tiedetään, että silloin jotkut asunnottomat ihmiset tekivät vankilaan johtavia pikkurikoksia päästäkseen talveksi lämpimään ja ruuan äärelle. Joissakin maissa vastaavaa voi esiintyä vieläkin.

Suomessa sellaista ei ilmeisesti tapahdu. Nykyisin Suomessa ihmisiä auttavat sosiaalipalvelut ovat varsin tehokkaita. Lisäksi meillä pikkurikoksista tuomitaan vankilaan usein vasta viiveellä, jolloin vankilaan päätymisen ajankohta on vaikeasti ennakoitavissa.

Hannu Lauerma

Psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkäri, työelämäprofessori

Mustekalat eivät juuri metelöi.

Mitä mustekala sanoo?

Juho Haapa-aho, 2

Mustekalat ovat hyvin hiljaisia eläimiä. Ne päästelevät korkeintaan syödessään pientä nakertavaa ääntä papukaijamaisesta nokastaan.

Muuten mustekalojen elimistössä kovinta ääntä pitävät luultavasti niiden kolme sydäntä, mutta sekin on niin hiljaista, että tuskin kukaan kuulee. Mustekaloilla ei ole myöskään korvia.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että mustekaloihin kuuluvat kalmarit voivat kuulla joitakin ääniä. On myös pohdittu, voisivatko ne tuottaa enemmän ääniä kuin muut lajikumppanit. Sen ei ole todennäköisesti havaittu pitävän paikkaansa.

Kaikesta huolimatta mustekalat osaavat tavallaan sanoa monia asioita. Ne pystyvät nimittäin vaihtamaan taitavasti väriään ihon pinnassa olevien värisolujensa avulla. Siten ne kertovat tunteistaan toisille mustekaloille ja joskus ihmisillekin.

Jos mustekala muuttuu nopeasti hyvin tummaksi, se viestittää todennäköisesti toista häipymään. Värien vaihtelu tarkoittaa usein innoissaan olemista tai tykkäämistä, mutta se voi olla myös varoitus mustekalaa lähestyvälle. Vaalea tai muuten tasainen väri kertoo yleensä rauhallisuudesta.

Valitettavasti mustekalat ovat kuitenkin hieman äkkipikaisia ja muuttavat mieltään nopeasti. Voi myös olla, että me ihmiset emme useinkaan kunnolla ymmärrä, mitä mustekalat yrittävät sanoa.

Markus Dernjatin

intendentti

Merimaailma Sea Life

Kellon punaiset numerot näkyvät hyvin.

Miksi melkein kaikissa digitaalisissa kelloissa on punaiset numerot?

Onni Petäjä, 6

Sähköisesti toimivien digitaalikellojen punaiset numerot syntyvät led-valojen avulla. Punaisia ledejä käytetään esimerkiksi monissa herätyskelloissa ja julkisten paikkojen kelloissa.

Led-valot kuluttavat huomattavasti vähemmän sähköä kuin perinteiset hehkulamput. Paristoilla toimivissa rannekelloissa jatkuvasti päällä oleva led kuluttaisi kuitenkin virtaa liian nopeasti. Siksi niissä on siirrytty käyttämään nestekidenäyttöä eli LCD-tekniikkaa, joka kuluttaa vähemmän sähköä.

Led-valot näkyvät pimeässä, kun taas nestekidenäyttö ei. Siksi joissakin LCD-tekniikalla toimivissa kelloissa on painonapilla toimiva taustavalo.

Kun led-valot tulivat markkinoille 1960-luvulla, oli vain punaisten valojen valmistus mahdollista. Punaiset valot olivat ainoat tarpeeksi valovoimaiset ledit digitaalisiin kelloihin aina 1990-luvun puoliväliin asti.

Punainen valo yleistyi pysyvästi kelloissa, vaikka nykyään käytetään muunkin värisiä led-valoja.

Mika Saikku

Kelloseppäliiton hallituksen jäsen, Kelloseppäkoulun opettaja

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat