Tutkimus: Viidesosaa matelijoista uhkaa sukupuutto

Suurimmassa vaarassa ovat krokotiilit ja kilpikonnat.

Ceratophora stoddartii -lajin lisko kuvattuna vuonna 2015 Sri Lankassa.

28.4. 9:54

Viidesosa maailman matelijoista on sukupuuton vaarassa, tuore Nature-lehdessä julkaistu tutkimus paljastaa.

Kaiken kaikkiaan 21,1 prosenttia yli 11 000 lajista kuuluu tutkimuksen mukaan kolmeen vaarakategoriaan: äärimmäisen uhanalainen laji, erittäin uhanalainen laji ja vaarantunut laji. Suurimmassa vaarassa ovat kilpikonnat ja krokotiilit, joista noin 58 prosenttia ja 50 prosenttia kuuluvat yhteen kolmesta kategoriasta.

Vertailun vuoksi tutkimuksessa mainitaan myös, että yli 40 prosenttia sammakkoeläimistä, yli 25 prosenttia nisäkkäistä ja yli 13 prosenttia linnuista on uhattuna.

Krokotiileihin kuuluva gaviaali kuvattuna Intiassa vuonna 2017. Krokotiilit ovat kilpikonnien ohella suurimmassa vaarassa olevia matelijoita.

”Matelijoiden suojelu ei ole rakettitiedettä, meillä on kaikki tarvittavat työkalut. Trooppisten metsähakkuiden vähentäminen, laittoman eläinkaupan kontrollointi [ja] maatalouden tehokkuuden parantaminen, jotta meidän ei tarvitse laajentaa maatalousalueita. Kaikki nämä auttavat matelijoita, kuten niin monia muitakin lajeja”, yksi tutkimuksen johtajista Bruce Young sanoi The New York Timesin mukaan.

Matelijat hyötyvät tutkimuksen mukaan myös muiden lajien hyväksi tehdyistä suojelu­toimenpiteistä.

”Menettäisimme yhteensä 15,6 miljardia vuotta evoluutiohistoriaa, jos jokainen 1 892 uhatusta lajista kuolisi sukupuuttoon. Tämä olisi evoluutiota, jota emme saisi koskaan takaisin. Se olisi musertava menetys”, yksi tutkimuksen johtajista Neil Cox sanoi The Guardianin mukaan.

Matelijalajien kuoleminen johtaisi Coxin mukaan myös muun muassa tuholaisten määrän kasvuun.

Tutkimuksen mukaan yli puolet kaikista matelijalajeista elää metsäalueilla ja nämä lajit ovat suurimmassa vaarassa, sillä noin 26 prosenttia näistä ovat uhattuina. Aavikkoilmastossa tai kausiluonteisesti kuivassa elinympäristössä elävät lajit ovat pienemmässä vaarassa, sillä näistä lajeista noin 13 prosenttia on uhattuna.

Tutkimuksessa mukana olleen Mike Hoffmanin mukaan ihmiset yleisesti ottaen suhtautuvat matelijoihin toisella tavalla kuin ikonisempiin maanisäkkäisiin tai mereneläviin. Tämä on vaikuttanut suojelutoimien eräänlaiseen riittämättömyyteen.

”Aina kilpikonnista, jotka hengittävät sukupuolielintensä avulla kikherneen kokoisiin kameleontteihin ja yli satavuotiaaksi eläviin jättikilpikonniin, matelijat ovat valtavan kiehtovia”, Hoffman sanoi The Guardianin mukaan.

”Toiveenamme on, että tämä kaikkien aikojen ensimmäinen tutkimus, joka tarkasteli yli 10 000 matelijaa auttaa nostamaan eläimet julkisuuden valokeilaan ja auttaa edes osin tätä monimuotoisuutta sekä sitä, miten paljon meillä onkaan menetettävänä.”

Matelijat auttavat Hoffmanin mukaan ihmisiä ja ihmisyyttä myös esimerkiksi lääketieteen saralla. Esimerkkinä hän mainitsee käärmeiden myrkyt, joiden avulla on keksitty uusia elintärkeitä lääkkeitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat