Koronavirus liitetty kakkostyypin diabetekseen Yhdysvalloissa – ykköstyyppi puolestaan näyttää lisääntyneen lapsissa Euroopassakin

Kakkostyypin diabeteksen lisääntyminen ei ehkä päde laajasti, koska tutkittavista usea oli ylipainoinen. Diabeteksen lisääntyminen lapsilla ei johdu olettamuksen mukaan viruksesta vaan yhteiskuntien sulkeutumisesta

Diabetesta sairastavan on hyvä seurata veriarvojaan.

9.5. 2:00 | Päivitetty 9.5. 11:02

Koronan sairastaminen lisää kakkostyypin diabeteksen puhkeamisen riskiä lähes puolella tartuntaa seuravana vuonna, todetaan Naturessa julkaistussa tutkimuksessa.

Riski näyttäisi kohdistuvan ennen muuta ihmisiin, joilla olisi muutenkin riski sairastua diabetekseen.

Tutkimuksen aineistona oli yhdysvaltalaisten sotaveteraanien terveystietokanta.

Analyysissa tarkasteltiin kakkostyypin diabeteksen puhkeamista vuoden sisällä sairastetusta koronataudista. Analyysissa käytiin läpi yli 180 000 potilasta.

Sen mukaan sairastettu koronatauti olisi lisännyt diabeteksen puhkeamisen riskiä 40 prosenttia.

Tuhatta potilasta kohden diabeteksen sai 13 potilasta enemmän kuin tavallisesti.

Jos huomioitiin vain ne potilaat, joiden koronatartunta ei vaatinut sairaalahoitoa, suhdeluku oli 8 koronatapausta enemmän tuhatta potilasta kohden.

Tutkimuksessa ei selvitetty mekanismia, jolla koronatauti altistaisi diabetekselle.

Aiemmin on tiedetty, että virusinfektiot voivat vaikuttaa diabeteksen puhkeamiseen. On myös tietoa, että korona voi levitä keuhkoista muihin elimiin, myös haimaan.

Tutkimuksessa huomattiin kuitenkin, että tavallinen kakkostyypin diabeteksen riskitekijä eli korkea painoindeksi lisäsi riskiä. Ylipainoiset sairastuivat koronan jälkeenkin yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin hoikemmat.

Tutkimuksen tietokannassa on pääosin vanhempia valkoisia miehiä, joista monilla on korkea verenpaine ja merkittävästi ylipainoa.

Ei ole varmaa, missä määrin tutkimuksen tulokset voi yleistää väestön muihin ryhmiin.

Diabetesta tutkinut osastonylilääkäri Tiinamaija Tuomi Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta pitää tulosta kiinnostavana. Hän on myös Suomen molekyyligenetiikan instituutin tutkimusjohtaja.

Tuomi huomauttaa tuloksiin liittyvän useita epävarmuuksia.

Ensinnäkään ei ole tietoa, pysyykö sairastumisen riski korkeana pidempään, vai koskeeko se vain ensimmäistä vuotta sairastamisen jälkeen.

On myös mahdollista, että kontrolliryhmässä on tapauksia, joissa ihmiset ovat sairastaneet koronan tietämättään.

Näin ollen osa koronaan sairastuneista on voinut sairastaa diabetesta tietämättään jo ennen kun he hakeutuivat hoitoon koronan vuoksi.

Vastaavasti vertailuryhmässä on saattanut puhjeta diabetesta, joka on jäänyt diagnosoimatta.

”Yleensä ajatellaan, että aikuisväestössä jokaista diabetespotilasta kohden on yksi diagnostisoimaton”, Tuomi sanoo.

Myös lapsilla puhkeava ykköstyypin diabetes on yleistynyt pandemian aikana. Ilmiö on havaittu useissa maissa, kuten Italiassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

Suomesta tutkittua tietoa on Helsingistä, jossa uusia ykköstyypin diabetestapauksia todettiin alle 15-vuotiailla lapsilla 30 prosenttia enemmän kuin tavallisesti vuonna 2021.

Koko maan koskeva analyysi on tekeillä, mutta vielä kesken, kertoo lasten diabetesta pitkään tutkinut professori Mikael Knip.

”Alustavasti näyttäisi, että nousua on koko maassa.”

Tyypillisesti ykköstyypin diabetes näyttää puhjenneen tavallista useammin noin kolmen kuukauden jälkeen, kun koronatartunnat ovat ollet alueellisesti huipussaan.

Knip ei halua puhua vielä uusista määrissä, mutta tavallisena vuonna ykköstyypin diabetes havaitaan noin 500–600 alle 15-vuotiaalla vuosittain. Jos muu maa seuraa Helsingin trendiä, uusia tapauksia olisi siis 100–200 tavallista vuotta enemmän.

Johtuuko ykköstyypin diabeteksen yleistyminen pandemiasta? Knip uskoo, että asioilla on yhteys, mutta ilmiö ei välttämättä johdu viruksesta itsestään.

”On jotain tuloksia, joiden mukaan koronavirus vaikuttaa haimaan. Mutta varmaa näyttöä ei ole.”

Knip korostaa yhteiskunnan sulkeutumisen vaikutusta.

”Ykköstyypin diabeteksen syntymekanismiin liitetään niin sanottu biodiversiteettihypoteesi”, Knip kertoo.

Sen mukaan ihminen tarvitsee ympärilleen rikkaan mikrobiston, jolle elimistö altistuu ja jota vastaan immuunijärjestelmä suojautuu. Altistusta tarvitsee olettamuksen mukaan etenkin lapsen elimistö.

”Jos ympäristö on mikrobistoltaan köyhä, alkaa immuunijärjestelmä hyökkäillä elimistöä itseään vastaan. Yksi kohde voivat olla haiman insuliinia tuottavat solut”, Knip sanoo.

Ihmisten eristäytyminen koteihin on oletettavasti kaventanut lasten arjessaan kohtaamaan mikrobistoa.

”Jos pitäisi arvata, pitäisin tätä todennäköisenä selityksenä. Mutta vielä on vaikea sanoa mitään varmaa”, Knip pohtii.

Epäselvää on sekin, missä määrin tapausten lisääntyminen tarkoittaa vain taudin puhkeamisten aikaistumista.

Ykköstyypin diabetes kehittyy usein oireettomana vuoden tai kauemmin ennen oireiden ilmaantumista. Ympäristön mikrobiston muutos saattaa kuitenkin aikaistaa taudin puhkeamista.

”Vasta pidemmän ajan seurannassa näkyy, onko nyt havaituissa ykköstyypin diabeteksissa kyse kokonaan uusista vai jo pidempään kehittyneistä tapauksista”, Knip sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat