Ihminen sorsii serkkujaan – simpanssit ja gorillat ahtaalla juuri ihmisen takia

Laaja tutkimus kertoo, että ihmisapinoita on vähiten siellä, missä ihmisen jalanjälki on suurin ja kansantuote korkein.

Suojelualueilla elää vain noin kymmenen prosenttia ihmisapinoista.

10.5. 2:00

Meidän nykyihmisten lähimpiä elossa olevia sukulaislajeja, uhanalaisia simpansseja ja gorilloja, työntää ahtaalle nimenomaan ihmisen toiminta. Syynä ei niinkään ole sopivien luonnonolojen puute.

Näin osoittaa laajatutkimus, joka kattoi ihmisapinoiden koko elinalueen Afrikassa.

Toki metsäalan pieneneminen on supistanut elintiloja. Silti sopivien metsien säilymisestä riippumatta ihmisapinoita on vähiten siellä, missä ihmisen jalanjälki on suurin ja bruttokansantuote korkein.

Kun maastoa raivataan asutuksen, viljelmien, kaivosten ja teiden tieltä tai puiden keräämiseksi, lisääntyvät myös lähimetsissä salametsästys ja apinoihin tarttuvat taudit.

Näin selittää kansainvälinen tutkijoiden ryhmä American Journal of Primatology -lehdessä.

Tutkijat päätyivät tulokseensa selvittämällä ihmisapinoiden tilanteen ja siihen vaikuttavat tekijät 156 paikassa 20 maassa Länsi- ja Keski-Afrikassa.

Sitten he yleistivät havaintonsa lajien koko esiintymisalueille. Valtaosin esiintymistiheys on 0–1 yksilöä neliökilometrillä. Niukinta on lännessä.

Suojelua pitäisi parantaa erityisesti nykyisten suojelualueiden ulkopuolella, jos Afrikan ihmisapinalajit eli simpanssit, kongonsimpanssit, gorillat ja idängorillat halutaan pelastaa, tutkijat korostavat.

Suojelualueilla nimittäin elää vain noin kymmenen prosenttia yksilöistä.

Aiemminkin on havaittu, että ihmistoiminnan haitat voivat vaikuttaa eläinten pärjäämiseen enemmän kuin elinympäristön muu sopivuus.

Ihmisen jalanjälki määrää nykyisin myös norsujen levinneisyyttä koko Afrikassa, tutkimuksen tiedotteessa todetaan.

Julkaistu Tiede Luonto -lehdessä 1/2022

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat