Sisu ja uteliaisuus edistävät arvosanoja, ihmissuhteissa tärkeää on luottamus – Tutkijat selvittivät, mitkä taidot siivittävät nuoren hyvinvointia

Arvosanoissa painottuvat eri taidot kuin sosiaalisissa suhteissa. Opettajien arviot poikkesivat paljon nuorten omista käsityksistä.

19.5. 2:00 | Päivitetty 19.5. 7:20

Nuoren koulumenestykselle ja hyvinvoinnille tärkeitä ”sosioemotionaalisia taitoja” ovat etenkin luottamus, itsesäätely, energisyys ja optimismi. Näin kertoo Suomessa tehty tuore tutkimus.

”Eri taidot ovat hyödyllisiä eri lopputulosten kannalta”, sanoo Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro, joka oli yksi tutkimuksen tekijöistä.

Kävi ilmi, että sisu, itsesäätely ja uteliaisuus auttavat saamaan parempia arvosanoja. Itsesäätelystä kertoo se, että harkitsee ennen kuin toimii tai ettei sano heti mitä mieleen juolahtaa.

Ihmissuhteissa, kuten suhteissa kavereihin, vanhempiin ja opettajiin, tärkeiksi nousevat luottamus, tunteiden säätelyn taito ja sosiaalisuus. Luottamuksesta kertoo esimerkiksi se, että uskoo luokkakavereiden olevan rehellisiä ja luotettavia.

Psyykkistä hyvinvointia, kuten tyytyväisyyttä omaan elämään, tukevat erityisesti optimismi sekä tunteiden säätelyn ja stressinhallinnan taidot.

Fyysinen hyvinvointi terveine elämäntapoineen puolestaan yhdistyy muun muassa energisyyteen, optimismiin ja stressinhallintaan.

”Meitä kiinnosti se, että jos tavoitteena on elämään tyytyväisyys, fyysinen terveys, arvosanat tai hyvät sosiaaliset suhteet, niin mihin taitoihin kannattaisi erityisesti satsata”, Salmela-Aro sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin kaikkiaan 15:tä sosiaalisiin suhteisiin, tunteisiin ja motivaatioon liittyvää eri taitoa sekä niiden yhteyttä lasten ja nuorten koulumenestykseen, sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

Jo mainittujen taitojen lisäksi muut tutkitut taidot olivat empatia, yhteistyökyky, vastuuntunto, luovuus, suvaitsevaisuus ja jämäkkyys.

Salmela-Aro korostaa, että kyse on nimenomaan taidoista, joita voi kehittää, vaikka yksilöiden eroja näissä piirteissä voivatkin selittää myös geenit.

”Opettajan koulutukseen voisi ottaa mukaan sitä, että opettajat oppivat tunnistamaan näitä taitoja ja löytämään tapoja, miten näihin voidaan vaikuttaa.”

Myös kotona vanhempien ja nuoren itsensä on hyvä oppia tunnistamaan näitä hyvinvointiin ja koulussa pärjäämiseen vaikuttavia taitoja.

”Nuoren olisi hyvä saada positiivista palautetta silloin, kun hän tunnistaa ja käyttää näitä taitoja.”

Teollisuusmaiden OECD-järjestön SSES-tutkimukseen saatiin tietoja yli 5 500:sta 10- ja 15-vuotiaasta helsinkiläisestä koululaisesta.

He olivat itse arvioineet sosioemotionaalisia taitojaan, ja sen lisäksi heidän vanhempansa ja opettajansa antoivat heidän taidoistaan omat arvionsa.

Yksi yllättävä tulos Salmela-Aron mukaan oli, että lapsen ja vanhemman arviot pitivät pitkälti yhtä, mutta opettajien arviot poikkesivat paljon lasten omasta käsityksestä.

Tutkijat olettivat, että opettajat näkevät niin paljon oppilaitaan, että heidän käsityksensä oppilaasta vastaisi paremmin oppilaan omaa arviota itsestään.

Herää kysymys, kenen arvio taidoista sitten osuus parhaiten oikeaan: lasten ja vanhempien vai opettajan?

Tutkimus ei tähän vastannut. Salmela-Aro uskoo joka tapauksessa, että opettajien koulutuksessa kannattaisi lisätä tietoa siitä, miten opettajat oppisivat tunnistamaan paremmin näitä taitoja oppilaissaan.

”Näistä taidoista tehdään helposti vääränlaisia tulkintoja.”

Salmela-Aro arvelee, että opettajan on helpompi tunnistaa näkyviä taitoja, kuten sisua, mutta itsesäätelyn tai tunteiden säätelyn tapaisia ”sisäisiä” taitoja on vaikeampi havaita.

Salmela-Aron ja kumppaneiden tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Journal of personality and social psychology -tiedelehteen. Artikkeliluonnoksen voi lukea myös Researchgate-palvelusta.

Lue lisää: Tutkimus: Hyväosaisten lapsilla on enemmän sisua ja uteliaisuutta, joilla pärjätä koulussa

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat