Madagaskarilla elää ultraääntä tuottava, siilin näköinen ihmeotus

Juovatanrekki sirittää hieman kuin sirkka.

Juovatanrekki on vähän siiliä pienempi.

16.5. 2:00 | Päivitetty 16.5. 9:36

Taas on se aika vuodesta, kun siilit temmeltävät ja tuhisevat pusikoissa. Niiden touhuja on mukava seurata.

Mutta jos menet Madagaskarille, saatat kohdata todella erikoisen siilin. Oikeastaan se ei ole siili laisinkaan, vaikka kovasti meikäläistä tuhisijaa muistuttaakin.

Juovatanrekki on pieni ja piikikäs otus, hieman siiliä pienempi. Nimi ei viittaa otuksen juomatapoihin, vaan sen kuonossa on keltainen juova ja piikitkin saattavat olla kellertäviä.

Pitkällä kuonollaan se nuuskuttelee metsänpohjaa ja etsii lieroja syötäväksi. Se myös horrostaa.

Tanrekista tekee todella erikoisen se, että tämä pieni kuonokas tuottaa ääntä samalla tavoin kuin sirkat. Mikään muu nisäkäs ei moiseen kykene.

Juovatanrekin selässä on rypäs kovia piikkejä, joita se pystyy hieromaan yhteen todella nopeasti, lihaksiaan värisyttämällä. Mekanismi on samankaltainen kuin sirkoilla ja kaskailla, jotka sirittävät takareitensä kovia nystyröitä hankaamalla.

Ihminen ei tosin tanrekin siritystä kuule. Ääni on niin korkeataajuista, että se ylittää meidän kuuloalueemme.

Toisin sanoen juovatanrekki tuottaa ultraääntä. BBC:n luontodokumentin mukaan ääni muistuttaa ehkä enemmänkin jonkinlaista rahinaa kuin sirinää.

Ei tiedetä, miten moinen mekanismi on nisäkkäälle kehittynyt. Madagaskarilla eläimet ovat saaneet muotoutua omissa oloissaan kymmeniä miljoonia vuosia, ja evoluutio on siellä tallannut aivan omia polkujaan.

Joka tapauksessa tanrekin siritys varoittaa muita vaarasta ja auttaa otuksia löytämään toisensa pimeässä metsässä.

Tanrekkeja on kymmeniä lajeja. Jotkin niistä muistuttavat hiiriä, jotkut opossumeja. On myös olemassa siilitanrekki, jota ei päällepäin oikeastaan erota meikäläisestä siilistä.

Se, ja muutkaan tanrekit, eivät kuitenkaan ole mitään sukua siileille. Mutta koska ne ovat kehittyneet hyödyntämään samanlaisia ekolokeroita, ne ovat muovautuneet hyvin samannäköisiksi. Tätä kutsutaan konvergenttiseksi evoluutioksi.

Ultraäänisiili kuulostaa silti lähinnä joltain piirroshahmolta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat