Apina­rokko­virus näyttää löytäneen uuden tavan levitä ihmisten välillä, laaja leviäminen epä­todennäköistä

Tapauksia on havaittu Euroopassa, Amerikoissa ja Lähi-idässä.

Maailman terveysjärjestön WHO:n päämaja Genevessä toukokuussa 2021.

23.5. 18:02 | Päivitetty 23.5. 20:03

Apinarokkotapauksia on havaittu yhä enemmän ympäri Eurooppaa ja muuta maailmaa, raportoi maailman terveysjärjestö WHO.

WHO:n tartuntatautiepidemiologin Maria Van Kerkhoven mukaan maissa, joissa apinarokkoa ei yleensä esiinny, on tähän mennessä alle 200 vahvistettua tai epäiltyä tapausta. Taudin leviäminen näissä maissa on hänen mukaansa mahdollista pysäyttää.

Afrikan ulkopuolisen epidemian alku ajoitetaan brittipotilaaseen, joka palasi Britanniaan Nigeriasta 4. toukokuuta. Maanantaina Englannissa todettiin 36 uutta apinarokkotapausta. Yhteensä Englannissa on vahvistettu 56 tartuntaa, kertoo BBC. Lisäksi Skotlannissa on vahvistettu yksi tapaus.

Britannian pääministeri Boris Johnson ilmoitti, että maan hallitus seuraa tarkasti tartuntatilanteen kehittymistä.

”Se [apinarokko] on erittäin harvinainen sairaus. Toistaiseksi seuraukset eivät ole vaikuttaneet kovinkaan vakavilta, mutta on tärkeää, että me seuraamme tilannetta”, Johnson kertoi toimittajille uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kaikkiaan tapauksia on todettu ainakin 11 maassa. Tartuntoja on vahvistettu esimerkiksi Portugalissa ja Espanjassa.

Euroopan ulkopuolella apinarokkoa on havaittu esimerkiksi Kanadassa, Yhdysvalloissa, Argentiinassa ja Israelissa.

Suomessa ei ole havaittu apinarokkoa, mutta Ruotsissa havaittiin tapaus viime viikon torstaina. Tanska ilmoitti ensimmäisestä tapauksesta maanantaina, uutistoimisto Reuters kertoo.

Lue lisää: Voisiko harvinainen apina­rokko levitä Suomeen? THL:n tutkija­lääkäri ei näe laajan epidemian riskiä

Apinarokon leviämistä on aiemmin rajoittanut se, että se näyttäisi tarttuvan ihmisestä toiseen heikosti.

Vaikka Afrikasta on raportoitu yksittäisistä ihmistartunnoista, ei esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2003 puhjenneessa epidemiassa yhdenkään tartunnan tiedetty edenneen ihmisestä toiseen.

Nykyisessä epidemiassa näyttäisi kuitenkin olevan toisin. Oletus on, että virus leviää läheisten kontaktien välityksellä. Yksi mahdollinen leviämistapa ovat ruumiineritteet, kuten sylki.

Nyt merkittävä osa tartunnan saaneista on miehiä, jotka ovat harrastaneet seksiä toisten miesten kanssa. On kuitenkin epäselvää, tarttuuko virus seksin välityksellä, vai onko kyse esimerkiksi muista läheisistä kontakteista.

Alustavien sekvenssointien perusteella näyttäisi kuitenkin, ettei virus olisi muuntunut. Myös WHO ilmoitti maanantaina, ettei viruksen mutatoitumisesta ole merkkejä.

Näyttäisi siis, että apinarokkovirus on löytänyt uudenlaisen leviämistavan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkäri Leif Lakoma.

”Luultavasti se on vain tarttunut ihmisiin, jolla on ollut runsaasti seksikontakteja, joiden kautta virus on päässyt leviämään eteenpäin.”

Lakoma vertaa tilannetta vuosien 2016–2017 A-hepatiitti -epidemiaan.

Silloinkin aiemmin lähinnä saastuneen veden ja ruoan välityksellä tartuttanut virus alkoi levitä samaan tapaan seksin välityksellä. Ratkaiseva altistavana tekijänä oli runsas seksikontaktien määrä. Tartuntoja todettiin silloinkin erityisesti miehillä, joilla oli seksiä miesten kanssa.

Varsinainen tartuntamekanismi oli luultavasti kuitenkin eri kuin apinarokolla. Apinarokon tarttuminen vaikuttaa liittyvän erityisesti läheiseen kontaktiin sairastuneen ihomuutosten kanssa.

Leviämiskanavana olivat runsaat seksikontaktit. Lakoma ei silti haluaisi kutsua apinarokkoa seksitaudiksi.

”Emme tiedä vielä, tarttuuko tauti seksin välityksellä. Ei esimerkiksi ole tietoa, suojaako kondomi taudilta.”

Tautia on nyt havaittu tai epäilty kuudessatoista maassa Afrikan ulkopuolella.

Voisiko tauti levitä jollakin tuntemattomalla mekanismilla, kuten hyönteisten tai saastuneiden elintarvikkeiden välityksellä? Lakoma ei pidä tätä todennäköisenä.

”Uskoisin, että yksittäiset tapaukset ympäri maailmaa kertovat vain globalisaatiosta. Ihmiset liikkuvat ja tauti heidän mukanaan.”

Apinarokon leviämistä jarruttaa Lakoman mukaan myös se, ettei taudilla näyttäisi tämän hetkisen tiedon mukaan olevan oireettomia kantajia samaan tapaan kuin esimerkiksi koronaviruksella.

”Kyseessä on rokkotauti, jonka lievissäkin tapauksissa käsiin ja kasvoihin ilmestyy näkyviä rakkuloita. Sairastunut kyllä tietää sairastuneensa.”

Oletus on myös, että tauti tarttuu erityisesti vasta oireiden ilmestyttyä. Tartunnan saamiseksi on siis luultavasti oltava läheisessä kanssakäymisessä näkyvästi sairaan ihmisen kanssa.

Lakoma ei usko, että tauti lähtisi leviämään voimakkaasti tai aiheuttaisi laajempaa uhkaa.

”Tällä hetkellä apinarokko ei täytä yleisvaarallisen taudin kriteerejä. Yleisvaaralliset taudit ovat luonteeltaan herkästi leviäviä ja vaarallisia. Apinarokko ei leviä herkästi eikä ole perusterveelle ihmiselle yleensä vaarallinen.”

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC ilmoitti maanantaina pitävänsä apinarokon laajaa leviämistä väestössä hyvin epätodennäköisenä.

Virus jatkaa kuitenkin hyvin todennäköisesti leviämistä lähikontakteissa, kuten seksin välityksellä ihmisten joukossa, joilla on useampia seksikumppaneita, sanoi ECDC:n johtaja Andrea Ammon tiedotteessa.

Lue lisää: Apinarokosta ei ole tulossa maailman­laajuista pandemiaa, arvioi professori – Osalla väestöstä voi edelleen olla rokotesuojaa virusta vastaan

Lue lisää: Norjan kansanterveyslaitos ilmoitti mahdollisista apina­rokko­tapauksista – myös Itävallassa todettiin ensimmäinen tartuntaepäily

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat