Avaruusteleskooppi Webbiin osui pieni kivi – ei haittaa, kallis laite on yhä valmis paljastamaan avaruuden salaisuuksia

Mikrometeoroidi oli suurempi kuin yksikään kivi, jolla insinöörit testasivat osumia ennalta jo maassa. Niitä osattiin odottaa.

Avaruusteleskooppi James Webbin peilit yhdistyivät yhdeksi isoksi peiliksi avaruudessa jo keväällä. Se on rakennettu kestämään pienten meteoroidien iskuja.

9.6. 16:25

Avaruusteleskooppi James Webbiin on iskenyt pieni mikrometeoroidi eli avaruuden pölynhitunen tai hiekanjyvää pienempi kivi.

Kivi osui teleskoopin pääpeiliin 23.–25. toukokuuta, kertoi Nasa webb-blogissaan keskiviikkona.

Webbiä seuraavat Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan insinöörit. He eivät usko, että pikkukiven aiheuttamat naarmut juurikaan vaikuttavat Webbin havainnointiin ja kuviin.

Pääpeilin läpimitta on 6,5 metriä ja se koostuu 18 pienemmästä kuusikulmaisesta peilistä. Kaikki peilit on päällystetty kullalla.

Aurinkokunnassamme liikkuu paljon mikrometeoroideja. Suurin osa on niistä pölyhiukkasen kokoa. Sellaisen osuminen Webbiin oli täysin odotettua.

Siksi peilit rakennettiin kestämään pieniä iskuja. Peiliä koeteltiin ja testattiin jo Maan päällä viime vuonna ennen joulua. Webb lähti matkaan joulupäivänä.

”Tämä viides oli isompi kuin mitä oli ennustettu.”

Pikkukivi osui peilin alueeseen, jota sanotaan C3:ksi. Kivi oli suurempi kuin ne kivet, joilla Nasa testasi ja mallinsi törmäyksiä maassa.

"Webbin lähdön jälkeen eli lähes puoli vuoden aikana laitteeseen on osunut neljä sellaista kiveen iskua, jotka on voitu havaita. Nyt tämä viides oli isompi kuin mitä oli ennustettu”, sanoi Nasan Lee Feinberg.

Hän kertoi törmäyksestä Nasan Goddardin avaruuslentokeskuksen virallisessa blogiviestissä keskiviikkona.

Nasan observatorioita seuraava ryhmä varmisti, että teleskoopin kuvat eivät huonone. Kokeissa Webbin kuvien laatu säilyi sillä tasolla, jota alun perinkin vaadittiin tieteellisiin havaintoihin.

Osumien määrää ja tiheyttä on laskettu ja ennakoitu jopa vuosiksi eteenpäin, sanoi tekninen johtaja Paul Geithner Goddardin avaruuslentokeskuksesta Webb-blogissa.

Koska kivi ei ollut osa meteorien isoa suihkua, oli iskun ajankohtaa mahdotonta ennustaa. Meteoriparvien liikkeet on laskettu.

Jos tarkka ajankohta olisi tiedetty, olisi teleskooppia voinut kääntää helposti. Näin olisi estetty suora iskun peiliin, joka on koko laitteen herkin osa.

Kaikki avaruuteen lähetettävät alukset on suunniteltu kestämään mikrometeoroidien iskuja, eikä Webb poikkea tästä.

Pienikin kivi voi tehdä pahaa jälkeä.

Pienen kiven törmäystä osattiin odottaa, koska Webb on avaruuden L2-pisteessä, noin 1,5 miljoonana kilometrin päässä Maasta.

Siellä se kiertää pientä soikeata rataa, varsinaisesti kiertämättä mitään kohdetta.

Paikka on valittu, koska L2 on kaukana Auringon, Maan ja Kuun lämpösäteilystä. Lisäksi Webb voi pysyä L2:ssa lähes paikallaan siten, että teleskooppi ei kuluta polttoainetta liikaa.

Nasassa tiedettiin, että L2:n alueella liikkuu mikrometeoroideja. Ne kiitävät avaruudessa suurilla nopeuksilla. Kivien liike-energia on siksi suuri. Pienikin kivi voi tehdä pahaa jälkeä.

Nasa julkaisee Webbin ensimmäiset tieteelliset kuvat 12. heinäkuuta, siis noin kuukauden kuluttua.

Touko-kesäkuun ajan Webbin neljää tärkeää mittalaitetta on viritelty. Webb on myös ottanut harjoituskuvia, joita on jopa julkaistu.

Toinen avaruusteleskooppi, , hiljalleen eläkkeelle siirtyvä Hubble, on kevään aikana etsinyt avaruudesta Webbille kiinnostavia kohteita.

Webb on paljon tarkempi kuin Hubble, joten odottavissa on kiinnostavia ja aivan uusia kuvia avaruudesta, tosin otettuna infrapunan eli lämpösäteilyn alueella.

Webb aloittanee havainnoimalla syvää avaruutta eli etäisimpiä kohteita, aina yli 13 miljardin valovuoden päässä. Niin kaukaista avaruutta ei ole koskaan havainnoitu suoraan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat