Suomalaisen korona­rokotteen ihmiskokeet viivästyvät, syynä viruksen uudet muunnokset – ”Maaliviiva siirtyy sitä mukaa kun juoksemme”

Nenäsumuterokotteiden toivotaan katkaisevan koronaviruksen tartuntaketjut. Koronaviruksen hävittäminen maailmasta on silti epätodennäköistä.

Virologian professori Kalle Saksela on ollut kehittämässä nenäsumuterokotetta koronavirusta vastaan pandemian alkuajoista lähtien.

16.6. 9:22

Suomalaisen koronavirusta vastaan kehitettävän nenäsumuterokotteen kehitys viivästyy.

Kliiniset kokeet, joissa rokotetta testataan terveillä vapaaehtoisilla, on tarkoitus aloittaa vuoden 2023 puolella. Alun perin ne oli suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2022 alkupuolella.

Viivästyksen syynä ovat koronaviruksen uudet muunnokset. Muuntumisen johdosta nenäsumuterokotetta aiotaan päivittää.

Virologian professori Kalle Saksela on ollut kehittämässä rokotetta.

”Välillä tuntuu, että maaliviiva siirtyy sitä mukaa kun juoksemme, sillä koronavirus muuntuu niin tehokkaasti. Yritämme kehittää rokotetta sellaiseksi, että se toimisi jo olemassa oleviin sekä tuleviin variantteihin.”

Sakselan mukaan lähtökohtana ei ole kohdentaa nenäsumuterokotetta johonkin tiettyyn varianttiin, sillä silloin ollaan väistämättä jo myöhässä.

Rokotetta kehittävän yhtiön Rokote laboratories Finland oy:n tavoitteena on, että rokotteen teho säilyisi mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen.

Eläinkokeissa nenäsumuterokotteen on todettu antavan hyvää suojaa yleisiä virusvariantteja ja omikronin BA.1-varianttia vastaan.

Haasteena ovat omikronin viimeisimmät muunnokset, eli BA.4 ja BA.5.

Muunnokset eroavat perimältään tuntuvasti alkuperäisestä omikronista.

”Ideana on rokote, joka estäisi myös koronatartunnalta.”

Sakselan mukaan nenäsumuterokote on toimintaperiaatteeltaan hieman erilainen kuin pistettävät rokotteet.

”Ideana on rokote, joka estäisi myös koronatartunnalta”, hän sanoo.

Nykyiset pistettävät koronarokotteet suojaavat vakavalta tautimuodolta, mutta tartuntoja ne estävät huonosti.

Nenäsumuterokotteiden toivotaan estävän viruksen pääsy elimistön sisään. Tämä on mahdollista, jos rokote annetaan suoraan nenänieluun eli sinne mistä koronavirus ihmiseen tarttuu.

Rokote Laboratories Finland oy:n kehittämä rokote on niin sanottu adenovirusvektorirokote.

Adenovirukset ovat flunssaviruksia, joilla on kyky tunkeutua solun sisään ihmisen limakalvoilta. Siksi ne ovat käyttökelpoisia myös rokotteissa.

Rokotteessa lisääntymiskyvytön adenovirus valjastetaan kuljettamaan koronaviruksen piikkiproteiinia tuottava geeni ihmissolun sisään.

Näin solu alkaa tuottaa koronaviruksen piikkiproteiiniin perustuvaa antigeenia, jolloin ihmisen immuunivaste herää.

Pelkkä antigeeni itsessään ei voi aiheuttaa koronavirustautia. Oikean koronaviruksen kohdatessaan ihmisen immuunipuolustus kykenee tunnistamaan viruksen ja tuottamaan sitä vastaan sopivia vasta-aineita.

Nenäsumuterokotteen jälkeen immuunivasteen tuottamat vasta-aineet ja puolustussolut olisivat valmiina ottamaan viruksen vastaan jo nenänielussa.

Näin syntyisi niin sanottu limakalvoimmuniteetti, joka estäisi koronavirustartunnan kokonaan.

”Eläinmalleissa on saatu aikaan voimakas limakalvovaste.”

Sakselan mukaan limakalvoille annettu rokote tuottaa myös hieman erilaisia vasta-aineita kuin lihakseen pistettävä rokote.

Vasta-aineet eli immunoglobuliinit jaetaan niiden kemiallisen rakenteen perusteella alaluokkiin.

Limakalvoimmuniteetin kannalta olennainen vasta-aine on IgA-luokan immunoglobuliini, jota tavataan limakalvojen pintanesteissä.

”Lihakseen pistettävissä rokotteissa tätä IgA-immunoglobuliinia ei synny”, Saksela sanoo.

Sen sijaan sumuterokotteen saaneille koe-eläimille on alkanut muodostua IgA-vasta-ainetta.

”Eläinmalleissa on saatu aikaan voimakas limakalvovaste. Seuraavaksi on todennettava, onko se tarpeeksi tehokas myös ihmisillä.”

Kokeissa rokotetta testataan muutamilla sadoilla ihmisillä.

Rokotekehityksessä on perinteisesti suosittu pistettäviä rokotteita.

Saksela arvioi tämän johtuvan osittain rokotetutkimuksen konservatiivisuudesta. Pistos on helpompi standardisoida, kun se annetaan jokaiselle lihakseen suunnilleen samalla tavalla.

Nenään annettavaan rokotteeseen sen sijaan liittyy enemmän satunnaisuutta. Rokotettavalla voi olla nenä tukossa tai rokote saatetaan aivastaa ulos.

Myös asento vaikuttaa. Jos rokotettava makaa selällään, voidaan rokotenesteen valuminen nenän kautta ulos estää.

Aivan uusi keksintö nenäsumute ei ole. Sakselan mukaan Suomessa on annettu influenssarokotteita lapsille nenäsumutteena. Niiden teknologia on kuitenkin täysin erilaista kuin adenovirusvektorirokotteissa.

”Nämä ovat olleet hyvin perinteisiä rokotteita eli sellaisia, joissa käytetään elävää heikennettyä influenssavirusta.”

Euroopassa on myönnetty tähän mennessä myyntilupa kahdelle koronavirusta vastaan kehitetylle adenovirusvektorirokotteelle.

Nämä ovat Johnson & Johnsonin koronarokote sekä Astra Zenecan koronarokote.

Suomessa Astra Zenecan jakelu lopetettiin vuoden 2021 lopussa. Tämä johtui rokotteen laukaisemista harvinaisista veren hyytymishäiriöistä.

Sakselan mukaan nenäsumuterokotteeseen ei sisälly hyytymishäiriön riskiä, sillä hyytymä edellyttää adenovirusvektoripartikkelien pääsemistä suoraan verenkiertoon.

Neulalla lihakseen pistettäessä vektoripartikkeleja päätyy aina hieman verenkiertoon. Harvinaisissa tapauksissa ne aiheuttavat verihiutaleissa eräänlaisen kasvutekijän tuotantoa, johon kohdistuva puolustusvaste aiheuttaa tukoksen.

”Kun rokote annetaan nenän limakalvolle, näin ei pääse käymään”, Saksela sanoo.

Sveitsissä 2000-luvun alussa influenssaa vastaan kehitetyn nenäsumuterokotteen ja kasvohalvauksenvälillä havaittiin yhteys. Kyseinen rokote ei ollut adenovirusvektorirokote, vaan se perustui heikennettyyn influenssavirukseen.

Saksela arvioi, että nenän väliaikainen tukkoisuus on todennäköisin haittavaikutus adenovirusvektoripohjaiselle nenäsumuterokotteelle.

”Viruksen täydellinen poistaminen ei enää liene mahdollista.”

Parhaassa tapauksessa nenäsumuterokote estäisi koronaviruksen tartuntaketjut.

Voisiko koronaviruksen hävittäminen maailmasta onnistua nenäsumuterokotteilla?

”Koronavirus on aika vahvasti juurtunut maailmaan, mukaan lukien moniin eläinlajeihin, joten viruksen täydellinen poistaminen ei enää liene mahdollista”, Saksela sanoo.

Nenäsumuterokotteet voivat kuitenkin vähentää sairastuneiden määrää tulevina koronaviruskausina. Lisäksi nykyrokotteiden tapaan ne auttaisivat välttämään vakavaa tautia ja kuolemia.

Tällä hetkellä virusta kiertää väestössä niin paljon, että rokotuksesta huolimatta osa saa vakavan tautimuodon, Saksela sanoo. Väestötasolla rokotettujenkin vaikeat tautitapaukset yleistyvät, kun tartuntoja on paljon.

Nenäsumuterokotteen ideana olisi vähentää tartuntoja koko väestössä. Näin myös vakavan tautimuodon saavien joukko kutistuisi entisestään.

”Tartunta on luonnollisesti vakavan taudin edellytys. Mikäli sumuterokote onnistuu estämään infektion kehittymisen kokonaan, olisi tämä kaikkein tehokkain tapa ehkäistä kuolemia ja vakavaa tautia.”

Rokote laboratories Finland oy sai vuoden 2021 heinäkuussa yhdeksän miljoonan euron rahoituksen rokotteensa jatkokehittämistä ja kliinisiä kokeita varten.

Rahoitus koostui Business Finlandin myöntämästä 5,5 miljoonan euron lainasta sekä 3,5 miljoonan pääomasijoituksesta, jonka tekivät Ferring Ventures SA, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Suomen Kulttuurirahasto.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat