Kuinka monta hevosvoimaa yhdellä hevosella voi olla? Entä kamelilla?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös bakteerien ja virusten merkitystä, vesieläinten mereen pissaamista ja suomen ensimmäistä sanaa. Entä mitä syövät tarujen vedenneidot?

Hevonen voi hetken tehdä työtä monen hevosvoiman voimalla.

23.6. 2:00

Eino Huuskonen, 7

Hevosvoiman määrittelyn keksi skotlantilainen James Watt. Kun Watt alkoi 1700-luvun lopulla kehittää höyrykoneita, hän laskeskeli, että hevonen pystyy nostamaan 250 kilon painon sekunnissa 30 sentin korkeuteen.

Hevosvoima määritettiin tarkoittamaan eläimen tai koneen kykyä tehdä työtä, kuten nostaa jotain painavaa tietyssä ajassa. Yksi hevosvoima vastaa juuri 250 kilon painon nostamista sekunnissa tai tuhannen kilon nostamista neljässä sekunnissa.

Watt lupasi, että hänen kehittämänsä höyrykone olisi yhtä hevosvoimaa vahvempi. Hän myös onnistui siinä. Höyrykoneista tuli hyvin yleinen työkalu erityisesti tehtaissa.

Wattin arvio hevosten tehokkuudesta ei kuitenkaan ollut aivan tarkka. Mikään hevonen ei pysty koko työpäivää uurastamaan hevosvoiman tehokkuudella. Hevosten lyhytaikainen teho voi sen sijaan olla paljon suurempi. Ne voivat tuottaa vähän aikaa jopa 15 hevosvoimaa.

Kameli ja nopeimmat hevoset juoksevat ja vetävät keveitä kuormia suurin piirtein yhtä nopeasti. Hevosvoimiksi muutettuna teho on samankaltainen. Raskaiden kuormien nostamisessa ravihevoset häviävät sekä työhevosille että kameleille, mutta ovat hieman nopeampia. Hevosvoimat ovat tällöinkin samaa luokkaa.

Vesa Paajanen

eläinfysiologian yliopistolehtori

Itä-Suomen yliopisto

Millaista olisi ilman bakteereita ja viruksia?

Mikrobit ovat tärkeitä ihmisille, eivät vain taudinaiheuttajia.

Auro Into Fornaro, 8

Käytännössä kaikkialla maapallolla on bakteereita ja viruksia eli mikrobeja. Olisi kieltämättä mukavaa, jos kaikki niiden aiheuttamat taudit katoaisivat. Mikrobit ovat kuitenkin enemmän hyödyllisiä kuin haitallisia.

Monet mikrobit pilkkovat ihmisten ja muiden eläinten elimistössä ravintoa, vähentävät tulehduksia ja tuottavat ravintoaineita. Mikrobit pitävät muutenkin yllä terveyttä ja suojelevat elämää.

Jos mikrobit katoaisivat, elämä maapallolla loppuisi nykyisessä muodossaan kokonaan. Meillä ihmisillä ei ole lopulta muuta vaihtoehtoa kuin oppia elämään yhdessä mikrobien kanssa, koska maailma on enemmän mikrobien kuin ihmisen maailma.

Ihminen on kyllä yrittänyt elää ilman mikrobejakin. David Vetter syntyi 1971 vaikeasti immuunipuutteisena eli hänellä ei ollut vastustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan. Mikrobit olivat hänelle hengenvaarallisia. Vetter laitettiin sairaalassa muovitelttaan ja kaikki annettu ruoka ja tarpeet puhdistettiin mikrobeista.

Kahdentoista vuoden kuluttua hänelle saatiin tehtyä luuydinsiirto, jolla oli tarkoitus saada toimiva immuniteetti. Vetter saatiin ulos muoviteltasta, mutta hän menehtyi pian virustartuntaan.

Pentti Huovinen

bakteeriopin professori, ylilääkäri

Turun yliopisto ja Turun yliopistollinen keskussairaala

Kun merestä haihtuu vettä taivaalle ja se sataa alas, ja kun hylkeet ja muut vesieläimet pissaavat veteen, niin sataako taivaalta sitten myös pissaa?

Meressä ei ole käymälöitä.

Saaga Pihko, 7

Vesieläinten pissa koostuu vedestä ja pienestä määrästä elimistöstä siihen liuenneita aineita. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi urea ja ammoniakki. Pissan sisältämä vesi haihtuu merestä, kun taas muut sen aineet jäävät pääosin mereen.

Jotkin noista muista aineista voivat haihtua veden tapaan ilmaan. Siksi pissa myös haisee pissalle. Noita yksittäisiä aineita voi tulla sateen mukana alas maahan. Varsinaista pissaa se ei enää siinä vaiheessa kuitenkaan ole.

Merestä voi myös lentää pärskeitä, joiden mukana kulkeutuu usein myös veteen liuennutta pissaa.

Koska merien ja myös järvien tilavuus on kuitenkin hyvin suuri verrattuna eläinten virtsan määrään, pissapitoisuus tyrskyjen pisaroissa on hyvin pieni. Esimerkiksi myrskyjen aikana rannalla voi siis ilmassa lentää pieniä pieniä määriä myös pissaa.

Lauri Laakso

ryhmäpäällikkö

Ilmatieteen laitos

Mitä merenneidot syövät?

Merenneitotarinat kiehtovat.

Tiina Karvonen, 6

Merenneidot ovat olentoja, joilla on ihmisen yläruumis ja lantiosta alkava kalanpyrstö. Tuo saduissa ja tarinoissa esiintyvä hahmo kiehtoo mielikuvitusta. Merenneidoista onkin olemassa erilaisia näkemyksiä eri maissa.

Usein merenneitoja on tarinoissa pidetty vaarallisina ja ihmisten on ollut syytä pysyä niistä loitolla. Ehkä siksi niiden ruokavalio on jäänyt pitkälti arvoitukseksi.

Merenneidoista on kuitenkin tehty paljon kuvia. Syömisasiaa mietittäessä onkin hyvä katsoa, millainen suu niillä on. Erityisesti hampaat kertovat yleensä paljon ruokavaliosta. Myös taruolentojen kohdalla se lienee paras tapa lähestyä asiaa.

Japanilaisilla merenneidoilla on kuvissa piikkimäiset hampaat, joten ne ehkä söisivät ennen kaikkea kalaa. Kaunis ja pieni ihmispäinen merenneito taas söisi varmaankin merenpohjan kasviksia, kuten merisalaatti-kasveja.

Pilvi Vainonen

amanuenssi

Suomen kansallismuseo

Mikä oli ensimmäinen suomenkielinen sana?

Novgorodista löydetty 1200-luvulla kirjoitettu tuohikirje 292 on vanhin tunnettu itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti.

Timi Kinnunen, 7

SUomi kehittyi itämerensuomalaisen kantakielen murteista itsenäiseksi kieleksi noin tuhat vuotta sitten. Samasta kantakielestä on kehittynyt esimerkiksi viro.

Jo alkuvaiheessa suomessa oli tuhansittain sanoja. Vanhimmat niistä olivat perintöä yli 4 000 vuoden takaa uralilaisesta kantakielestä.

Kun pieni lapsi oppii puhumaan, hänen ensimmäiset sanansa kuvaavat tai jäljittelevät sitä, mitä näkee ja kuulee paljon ympärillä. Ne ovat erityisen tärkeitä sanoja. Kantauralissa olikin sanoja, jotka viittasivat läheisiin ihmisiin.

Niistä juontuvat esimerkiksi äitiä tarkoittava emä sekä isä, setä ja äijä. Myös käsi, pää, silmä ja suu sekä kieltosana ei juontuvat kantauralista.

Suomen ensimmäiset sanat ovat hyvin voineet olla noita tai samantapaisia sanoja. Yhtä ensimmäistä sanaa ei ole mahdollista nimetä.

Kantauralia edeltäneistä kielen vaiheista ei tiedetä mitään varmaa. Se kuitenkin tiedetään, ettei kantauralikaan syntynyt tyhjästä. Siihen oli saatu sanoja vielä vanhemmista kielimuodoista. Suomen ensimmäiset sanat saattavat olla vieläkin vanhempia kuin nykyään tiedetään niiden olevan.

Ihminen on oppinut puhumaan yli 100 000 vuotta sitten, ja siitä lähtien sanoja on voinut periytyä sukupolvelta toiselle.

Kaisa Häkkinen

suomen kielen professori

Turun yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat