Miten syödessä tietää, missä suu on, vaikka sitä ei näe?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös linnunpoikasten nukkumista, paperin kellastumista ja syntymäpäivän viettoa. Entä minne päätyvät mustaan aukkoon putoavat tavarat?

Asentoaisti kertoo, missä kätemme on.

17.6. 2:00 | Päivitetty 17.6. 7:54

Helmi Järvinen, 6

Ihmisellä on useita aisteja. Tutuimpia ovat maku-, haju-, näkö-, kuulo ja tuntoaisti, mutta meillä on myös muita aisteja. Osa niistä välittää tietoa omasta ruumiistamme, kuten asentoaisti.

Muiden aistiemme tapaan asentoaistin toiminta perustuu tiettyihin tehtäviin erikoistuneisiin aistinsoluihin.

Asentoaisti toimii asentoaistinsolujen avulla. Ne sijaitsevat eri puolilla ruumistamme, erityisesti lihaksissa.

Nuo solut reagoivat lihastemme pieniinkin liikkeisiin ja välittävät hermoratoja pitkin nämä tiedot aivoihin. Aivoissa viestit tulkitaan niin, että pystymme katsomattakin olemaan tietoisia siitä, missä eri ruumiinosamme sijaitsevat.

Näin käy esimerkiksi silloin, kun syömme tai aloitamme syömistä. Suun lihakset liikkuvat ja aivoihin saapuu tietoa siitä, missä suu sijaitsee. Siten tiedämme, missä suu on, vaikka emme sitä näe.

Henry Pihlström

fysiologian tutkija

Helsingin yliopisto

Linnut nukahtavat yleensä nopeasti.

Nukahtavatko lintuvauvat helposti?

Viena Taipale, 3

Kyllä ne nukahtavat varsin helposti. Varsinkin pikkulintujen poikaset lähinnä vain nukkuvat kuoriutumisen jälkeen.

Poikaset heräilevät, kun emo tulee pesälle ruoan kanssa. Poikaset reagoivat pesän tärähdykseen tai pesäkolon aukon pimentymiseen ja kurottavat nokkansa kohti emoa. Heti kun ruoka on jaettu, poikaset nukahtavat uudelleen, joten emon ei tarvitse käyttää aikaa poikasten nukuttamiseen.

Vähän vanhempina pikkulintujen poikaset alkavat jo kurkistella pesästä. Esimerkiksi haukkojen poikaset kokeilevat siipiään pesän reunalla. Silloin uni jää vähemmälle. Ne kuitenkin nukahtavat nopeasti, kun tarvetta on.

Kahlaajien, kuten kuovien ja rantasipien sekä vesilintujen, poikaset lähtevät liikkeelle heti kuoriutumisen jälkeen ja hankkivat itse ruokansa. Niille jää vähän aikaa nukkumiseen.

Toki nekin usein lepäilevät tai nukkuvat tiiviissä ryhmissä tai emon alla, varsinkin kylmillä ilmoilla. Aika nopeasti niiden silmät menevät kiinni ja ne nukahtavat.

Aikuisetkin linnut nukahtavat vaivattomasti. Linnunpönttökameroiden nauhoituksista näkee, että kun esimerkiksi talitiainen tulee yöpymään, pää on siiven alla ja lintu nukkumispörheänä parissa minuutissa.

Linnuilla ei ole mitään erityistä nukahtamisen salaisuutta esimerkiksi nisäkkäisiin verrattuna. Itse asiassa kaikki luonnonvaraiset eläimet nukahtavat yleensä helposti, kun on niiden luonnollisen rytmin mukainen unen aika. Vaikeus saada unta on lähinnä ihmisen ongelma.

Esa Hohtola

eläinfysiologian emeritusprofessori

Oulun yliopisto

Vanhojen tapettien alta voi paljastua kellastunutta sanomalehtipaperia.

Miksi vanhentuneet paperit muuttuvat keltaisiksi?

Oskar Kajas, 10

Paperia valmistetaan yleensä puusta saatavasta kuidusta. Esimerkiksi aikakausi-, sanomalehti- ja kirjoituspaperit valmistetaan siitä. Paperia voidaan valmistaa myös esimerkiksi bambusta ja puuvillasta.

Puukuitu sisältää muun muassa ligniiniä. Se on väriltään kellertävän ruskeaa. Sitä on enemmän havupuukuidusta valmistetuissa kuin lehtipuukuiduista valmistetuissa papereissa. Kun ligniiniä sisältävät paperit altistuvat hapelle ja auringon valosta tulevalle uv-säteilylle, ne muuttuvat väriltään ajan saatossa kellertäviksi.

Kellertäminen voi alkaa jo muutaman tunnin hapelle ja auringolle altistumisen jälkeen. Silminnähtävään kellastumiseen voi monesti mennä kuitenkin vuosia.

Usein ligniiniä halutaan poistaa paperista. Poistaminen tapahtuu valkaisemalla paperia siihen sopivia aineita kuten happea, vetyperoksidia ja otsonia käyttämällä.

Ligniini saadaan tarvittaessa hävitettyä kokonaan, mutta aina se ei ole tarpeen. Esimerkiksi sanomalehtipaperissa, pakkausmateriaaleissa ja ruskeissa suodatinpusseissa sitä ei koeta ongelmaksi.

Ligniinin poistaminen on kallista. Esimerkiksi aikakausilehtien paperissa, joka on sanomalehtipaperia kalliimpaa, ligniiniä ei ole käytännössä ollenkaan.

Katriina Mielonen

yliopisto-opettaja

LUT-yliopisto

Syntymäpäivillä päivänsankari saa olla huomion kohteena.

Miksi syntymäpäiviä juhlitaan?

Petja Aronen, 8

Syntymäpäivien juhliminen on vanha perinne. Niitä on vietetty jo monia satoja vuosia sitten esimerkiksi Kiinassa, Roomassa ja Kreikassa.

Tavalliset ihmiset eivät kuitenkaan aina tienneet tarkkaan syntymäpäiviään. Varhaiset kristityt pitivät syntymäpäivien viettoa pakanallisena.

Esimerkiksi Saksassa syntymäpäivät yleistyivät 1500-luvulta lähtien. Sata vuotta sitten myös Suomessa vietettiin jo usein tasavuosijuhlia 50 ikävuodesta alkaen. Lasten synttärit alkoivat meillä 1940-luvulla.

Ajan jäsentäminen on ajan saatossa ollut tärkeä syy järjestää syntymäpäiviä. Kun juhlat ja arki vaihtelevat säännöllisesti, aikaa pystytään hahmottamaan paremmin.

Lisäksi syntymäpäivien vietto nostaa yksittäisen ihmisen huomion keskipisteeksi. Synttäreillä osallistutaan sankarin juhlimiseen ja saadaan vastalahjaksi kestitystä. Syntymäpäivät vahvistavat sitä kautta ihmisten välistä hyvää tahtoa.

Jotkin synttärit merkitsevät erityisen paljon yhteiskunnassa elämisen kannalta. Suomessa 18-vuotias saa esimerkiksi äänestää.

Onnen toivottamiseen on usein liittynyt myöskin maagisia merkityksiä. Esimerkiksi pahaa on loitsittu loitolle.

Jotkut ihmiset kuitenkin kaihtavat syntymäpäivien viettoa, koska se paljastaa iän karttumisen, eikä se ole heistä myönteinen asia.

Helmi Järviluoma-Mäkelä

kulttuurintutkimuksen professori

Itä-Suomen yliopisto

Mustasta aukosta on pystytty koostamaan jo kuva.

Mihin päätyvät tavarat, jotka joutuvat mustaan aukkoon?

Luna Suvanto, 8

Mustien aukkojen painovoima on niin voimakas, ettei mikään hiukkanen tai edes valo pysty pakenemaan niiden sisältä. Kaikki sinne putoavat kappaleet päätyvät keskustassa olevaan pisteeseen, jota sanotaan singulariteetiksi.

Singulariteettiin on nykytiedon mukaan keskittynyt mustan aukon kaikki massa. Tuon paikan tilavuus on nolla. Näin ollen singulariteetin tiheys on ääretön eli kaikki siellä on puristunut äärimmäisen tiiviiksi.

Emme vielä tiedä, mitä singulariteetissa tarkemmin ottaen tapahtuu, koska ihmiskunta ei ole vielä onnistunut kehittämään keinoa kuvata kunnolla sen tapahtumia.

Mutta joka tapauksessa kaikki kappaleet, jotka joutuvat mustaan aukkoon, jäävät sinne. Ulospääsyä ei ole.

Peter Johansson

astrofysiikan professori

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat