Miksi aikuiset kutiavat vähemmän kuin lapset?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös ajokortin väriä, valaiden ravintomääriä ja käsien heilumista kävellessä. Entä voisiko tsunami pysäyttää tulivuorenpurkauksen?

Mielialakin voi vaikuttaa siihen, miten helposti kutiamme.

1.7. 2:00 | Päivitetty 8.7. 15:00

Mauri Helttula, 7

Iholla on tärkeä tehtävä erilaisten tuntoaistimusten kuten lämmön ja kosketuksen välittämisessä aivoihin. Ihossa onkin useita hermopäätteitä eli hyvin pieniä osia, jotka havainnoivat erilaisia tuntoaistimuksia. Hermopäätteiden määrä on suurimmillaan lapsuudessa.

Osa hermopäätteistä tunnistaa kutinaa. Niistä tieto välittyy selkäytimen hermoratoja pitkin ensin aivojen syvempiin osiin ja sieltä aivokuorelle, jossa lopulta havaitsemme kutinan.

On totta, että kun toinen ihminen yrittää kutkuttaa, lapset usein kutiavat helpommin kuin aikuiset. Se johtuu todennäköisesti eniten siitä, että kutinatuntemus syntyy juuri aivokuorella, jossa tehdään tietoisia havaintoja. Aikuiset saattavat usein pystyä paremmin vastustamaan tahdonvoimalla kutinaa.

Lisäksi tiedetään, että mieliala voi vaikuttaa siihen, miten helposti kutiamme. Esimerkiksi leikkisyys voi siis lisätä kutiamista.

Ihmisen vanhentuessa ihon kutina yleensä kuitenkin lisääntyy, vaikka kukaan ei kutittaisi. Se johtuu luultavammin siitä, että ikääntyvä iho muuttuu rakenteeltaan ja esimerkiksi kuivuu helpommin. Tuollaiseen kutinaan auttaa ihon rasvaaminen perusvoiteella.

Laura Huilaja

dosentti, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri

Oulun yliopisto

Kerralla eniten ruokaa pystyy ahmaisemaan sinivalas.

Kuinka paljon valas voi nielaista kerrallaan?

Lilli Kervinen, 11

Hetulavalaat ahmaisevat kerralla eniten kaikista eläimistä. Niistä suurimman määrän hotkaisee sinivalas, joka on maailman suurin eläin. Sen ravinto koostuu etenkin krilleistä, jotka ovat pieniä äyriäisiä.

Havaittuaan krilliparven sinivalas syöksyy sitä kohden avaten suuren suunsa. Sen uurteinen kurkkunahka venyy leuasta vatsan keskelle asti, jolloin suun tilavuus kasvaa jopa nelinkertaiseksi.

Keskikokoinen sinivalas voi ahmaista suuhunsa kerralla jopa 80 000 litraa vettä ja ravintoa. Kalorimäärä voi olla puoli miljoonaa kilokaloria yhdellä suullisella.

Samalla kun sinivalaan suu on täynnä vettä ja krillejä, sen kurkunpää sulkeutuu, jotta se ei tukehdu suureen määrään vettä. Se suodattaa yläleuassa kiinni olevien hetuloiden lävitse nesteen pois ennen kuin nielaisee saaliin vatsaansa. Sinivalas voi nielaista tiheistä parvista kerralla jopa 360 kiloa krillejä.

Hetulavalaiden lisäksi maailmassa elää hammasvalaita, joista isoin on kaskelotti. Sen ruokalistalle kuuluvat muun muassa kalmarit ja kalat. Kaskelottikoiraiden kurkku on kaikista valaista isoin. Ne voivat nielaista jopa kymmenmetrisen ja 250 kiloisen jättiläiskalmarin.

Sanna Kuningas

tutkija

Luonnonvarakeskus

Ajokortin pinkki väri juontuu kansainvälisistä sopimuksista.

Miksi ihmeessä ajokortti on pinkki? Vihreä olisi parempi ja sininen kaikista virallisin

Kerttu Vartiainen, 11

On toimivaa, että ajokortti on suurin piirtein saman näköinen mahdollisimman monessa maassa. Tällöin esimerkiksi suomalainen kuljettaja voi helposti osoittaa ajo-oikeutensa henkilöautoon tai moottoripyörään myös ulkomailla.

Ihan kaikissa maissa ajokortin väri ei kuitenkaan ole ainakaan vielä vaaleanpunainen. Pinkki väri on yleistymässä, kun yhä useampi valtio ryhtyy tuottamaan kansainvälisten sopimusten mukaisia ajokortteja.

Kansainvälisissä sopimuksissa on siis sovittu, että pääväri on vaaleanpunainen. Samalla on sovittu siitä, mitä tietoja ajokortille pitää merkitä ja mitä erilaiset merkinnät tarkoittavat. Ensimmäinen maininta siitä, että väri on pinkki, on Geneven tieliikennesopimuksessa vuodelta 1949. Siitä miten värivalinta on tehty, ei ole säilynyt tietoa.

Jos ajokorttien väriksi olisi alkujaan päätetty jokin toinen kuin vaaleanpunainen, pitäisimme sitä todennäköisesti yhtä luonnollisena valintana. Myös vihreä tai sininen olisi voinut olla hyvä valinta. Sininen voisi tosiaan tuntua viralliselta. Esimerkiksi Suomen henkilökortti, jolla voi todistaa henkilöllisyytensä erilaisissa tilanteissa, on väriltään sininen.

Pekka Hiltunen

kehityspäällikkö

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Jos kävelee käsiä liikuttamatta, liikkuminen on hitaampaa.

Miksi kädet heiluvat aina, kun ihminen kävelee?

Janna Sipilä, 9

Kun kävellään, kädet alkavat heilua itsestään kehon liikkeiden seurauksena. Kun taas juostaan, aivot saavat kädet liikkumaan voimakkaammin. Käsien heiluminen tekee kävelemisestä ja juoksemisesta helpompaa, koska se tasapainottaa kehoa ja tehostaa liikkumista.

Kun vastakkainen käsi ja jalka heiluvat samaan suuntaan, keho pysyy suorassa ja heiluriliike vähentää tarvetta käyttää lihaksia tasapainon ylläpitämiseksi.

Mitä rajumpia liikkeitä teemme, sitä tehokkaampaa käsien heiluttamista tarvitaan. Esimerkiksi hypätessä pitkälle tai korkealle ja juostessa kovaa liikutetaan käsiä reippaammin. Heiluttaminen myös auttaa saamaan tasapainon takaisin kompastumisen jälkeen.

Jos kävelee käsiä liikuttamatta tai heiluttaa niitä väärään suuntaan, ihminen jännittää lihaksia pysyäkseen suorassa. Se kuluttaa energiaa ja tekee liikkumisesta vaikeampaa ja hitaampaa.

Ihmiset ovat heilutelleet käsiään kulkiessaan todennäköisesti siitä lähtien, kun ovat alkaneet liikkua kahdella jalalla eli jopa seitsemän miljoonaa vuotta sitten.

Mikael Segerstråle

fysiologian ja neurotieteen yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto

Tongalla tammikuussa tapahtunut Hunga-tulivuoren purkaus oli maapallon mittaushistorian suurin yksittäinen tapahtuma. Se synnytti myös tsunameja.

Voiko tsunami sammuttaa tulivuorenpurkauksen?

Niilo Tikanmäki, 7

Tsunameita voi syntyä etenkin valtamerissä tapahtuvien maanjäristysten, maanvyörymien ja tulivuorten purkausten yhteydessä. Tsunamin aikana vesimassa liikkuu koko meren syvyydeltä synnyttäen lopulta sarjan suuria aaltoja. Kun aallot tulevat matalammalle rannikolle, niiden korkeus kasvaa ja vesimassa työntyy maalle.

Yksi historian tunnetuimmista tsunameista liittyi juuri tulivuorenpurkaukseen. Elokuussa 1883 Indonesiassa purkautuneen Krakatau-tulivuoren aiheuttaman tsunamiaallon korkeus oli noin 40 metriä.

Tsunami ei voi sammuttaa tulivuorenpurkausta. Tavallisen tulipalon sammuttamisessa vesi sekä jäähdyttää että tukahduttaa palavaa kohdetta, jolloin tulipalon voi saada sammutettua vedellä. Tulivuorenpurkauksissa ei ole kyse aineen palamisesta, vaan purkaukset liittyvät maapallon sisäisen lämmön vapautumiseen. Ihminen ei ole toistaiseksi keksinyt tapaa sammuttaa tai hallita purkauksia.

Suuri osa tulivuorenpurkauksista tapahtuu merten pohjassa, eikä edes valtamerten vesimäärä siis pysty pysäyttämään niitä. Vesi ei ole tulivuorista purkautuvalle magmalle myöskään vieras aine, sillä se sisältää itsessään myös vettä.

Elina Lehtonen

geologi

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Oikaisu 8.7. klo 15.00: Käsien heilumista koskevassa vastauksessa luki alun perin, että kun vastakkainen käsi ja jalka heiluvat eri suuntiin, keho pysyy suorassa. Oikea muoto on samaan suuntaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat