Paljain silmin näkyvä jätti­bakteeri ällistytti tutkijat uudelleen

Perinpohjaisessa tarkastelussa yksisoluisesta eliöstä paljastui poikkeuksellinen rakenne.

Siimamainen bakteeri Thiomargarita Magnifica on sentin pituinen. Oikealla löytöaluetta.

23.6. 21:06

Yleensä bakteerin voi nähdä vain mikroskoopilla. Vermisellin pätkää muistuttavat pikkueliöt erottuivat kuitenkin paljain silmin sameassa vesinäytteessä lehden osasten seassa.

Jättimäiset Thiomargarita Magnifica -bakteerit ovat jopa senttimetrin pituisia, selvisi juhannuksen alla Science-lehdessä ilmestyvässä tutkimuksessa.

Thiomargarita Magnifica

Ne ovat siis 5 000 kertaa niin suuria kuin useimmat muut bakteerit, sanoo bakteerin rakennetta perusteellisesti tutkinut Jean-Marie Volland tutkimustiedotteessa.

”Ero on samaa luokkaa kuin jos ihmistä tulisi vastaan Mount Everestin korkuinen jättiläinen”, hän suhteuttaa.

Bakteerit löysi meribiologian professori Olivier Gros vuonna 2009 mangrovekasvuston pohjalta, melko läheltä omaa laboratoriotaan. Gros työskentelee Antillien yliopistossa Guadeloupessa. Volland tuli töihin laboratorioon myöhemmin ja jatkoi bakteerien rakenteen selvittämistä myös sieltä lähdettyään.

Jättibakteeri löytyi näytteistä, joita kerättiin mangrovemetsiköiden alta Guadeloupessa.

Gros muistelee tutkimustiedotteessa, että eliöt olivat ensi näkemältä kummallisia. Hänen kollegansakaan ei uskonut niitä bakteereiksi, koska ne olivat niin suuria.

Silti ne paljastuivat yksisoluisiksi ja esitumallisiksi – bakteereiksi, jotka elivät rikkiä hapettamalla.

”Oli kiehtovaa, että oli olemassa makromikrobeita”, kertoo Silvina Gonzalez-Rizzo, joka julkaisi ensimmäisen tutkimuksen yhdessä Grosin kanssa.

Aitotumallisissa eliöissä dna sijaitsee solun tumassa. Bakteereissa ja muissa esitumallisissa soluissa ei sen sijaan ole tumaa eikä pitkälle kehittyneitä soluelimiä.

Nyt julkaistavassa, monin edistynein kuvausmenetelmin tehdyssä perinpohjaisessa tutkimuksessa jättibakteeri paljastui vielä luultuakin poikkeuksellisemmaksi. Sen dna ei näet leiju solulimassa vapaana vaan omalaatuisissa kalvopaketeissa.

”Tämä on hyvin odottamatonta bakteerilta”, Volland sanoo.

Dna:takin jättiläisellä on kolme kertaa niin paljon kuin useimmilla muilla bakteereilla.

Havainnot osoittavat, että myös hyvin yksinkertaisiksi luullut eliöt voivat sisältää yllätyksiä ja että niissä on odottamatonta moninaisuutta.

Seuraavaksi tutkijat aikovat selvittää jättibakteerin roolia Karibian mangrovemetsiköiden ekosysteemissä. Mangrovemetsiköt ja niiden mikrobiomi ovat voimakkaita rannikkoalueiden hiilensitojia.

Thiomargarita Magnifica -bakteerit elävät vedestä nousevien mangrovekasvustojen katveessa pohjasedimenttien päällä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat