Eläinkaupasta tuttu toukka voi elää syömällä pelkkää styroksia, syy piilee toukan suolistossa

Jättijauhomadot kykenivät käyttämään styroksia energianlähteenä. Tutkijat arvelevat, että toukkien suoliston mikrobit mahdollistavat vaikeasti hajoavan muovin pilkkomisen.

Jättijauhomadot ovat eläinkaupasta tuttuja ruokahyönteisiä matelijoille ja jyrsijöille.

28.6. 2:00 | Päivitetty 28.6. 10:07

Jättijauhomadot voivat auttaa maailman muoviongelman ratkaisemisessa.

Uuden australialaisen tutkimuksen mukaan jättijauhomadot kelpuuttivat ongelmitta ruuakseen polystyreeniä, eli tuttavallisemmin styroksia.

Polystyreeni on yleisesti käytetty pakkausmateriaali.

Tutkijat toivovat, että jättijauhomatojen avulla voitaisiin löytää tehokkaampia tapoja hävittää ja kierrättää sitkeästi säilyvää polystyreeniä. Polystyreeni säilyy satoja vuosia sellaisenaan luonnossa.

Jättijauhomatoja, eli Zophobas morio -lajin koppakuoriaisten toukkia käytetään yleisesti ruokahyönteisinä muun muassa matelijoille ja jyrsijöille.

Queenslandin yliopistossa järjestetty tutkimus toteutettiin jakamalla jättijauhomadot kolmeen ryhmään.

Ensimmäinen ryhmä sai syödäkseen polystyreeniä. Toiselle ryhmälle annettiin viljasta tehtyjä leseitä, ja kolmas ryhmä ei saanut mitään. Koe kesti kolme viikkoa.

Ravintoarvojensa puolesta polystyreeni on köyhää syötävää. Se kelpasi silti jättijauhomadoille järsittäväksi. Kokeessa käytettyjen toukkien paino jopa nousi hieman kokeen aikana.

Jättijauhomadon elämänkaaren kannalta tärkeä tapahtuma on metamorfoosi, eli toukan kehittyminen täysikasvuiseksi koppakuoriaiseksi.

Muodonmuutoksen onnistumisessa oli suuria eroja, riippuen siitä mitä toukat saivat syödäkseen.

Viljaleseitä saaneista toukista lähes 93 prosenttia onnistui muodonmuutoksessa. Sen sijaan ruuatta jätetyistä toukista vain 10 prosenttia kehittyi koppakuoriaiseksi.

Polystyreeniä syöneiden ryhmästä lähes 67 prosenttia onnistui muodonmuutoksessa. Valtaosa toukista oli siis saanut ravintoköyhästä polystyreenistä tarpeeksi energiaa raskaan muodonmuutoksen toteuttamiseksi.

Tulos sai tutkijat kiinnostumaan toukkien suoliston mikrobeista.

Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että jättijauhomadot sekä tavalliset jauhomadot, eli jauhopukin toukat, voivat hajottaa elimistössään eräitä muoveja.

Toukat kuitenkin menettävät tämän ominaisuuden, jos niille annetaan antibiootteja. Tästä tutkijat päättelivät, että ominaisuuden taustalla saattavat olla toukkien elimistön mikrobit.

Polystyreeniä syöneiden toukkien suolisto tutkittiin. Tutkijoita kiinnosti etenkin, mitä entsyymejä mikrobit tuottivat pilkkoakseen polystyreeniä.

Tutkijat löysivät ryhmän entsyymejä, joiden he uskovat osallistuvan polystyreenin pilkkomiseen.

Lisää tutkimuksia tarvitaan, jotta entsyymien toiminta voidaan varmistaa.

Kerran käytettyä polystyreeniä jalostetaan nykyisin rakennusmateriaaliksi, jottei se päätyisi kaatopaikoille virumaan.

Tutkijat kuitenkin toivovat, että polystyreeniä pilkkomalla se voitaisiin jalostaa aivan uudenlaiseksi biomuoviksi. Vastauksen uskotaan löytyvän mikrobeista.

Tutkimuksesta uutisoi The New York Times.

Oikaisu klo 10.07: Jauhopunkki korjattu jauhopukiksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat