”Matematiikan Nobelit” jaettiin Helsingissä – Palkintotilaisuus siirrettiin pois Pietarista Venäjän sotatoimien takia

Yksi neljästä palkitusta on ukrainalainen Maryna Vjazovska, joka on vasta toinen Fields-mitalin saanut nainen. Muut palkitut ovat Hugo Duminil-Copin, June Huh ja James Maynard.

Ukrainalainen Maryna Vjazovska (vas.), brittiläinen James Maynard, korealais-yhdysvaltalainen June Huh ja ranskalainen Hugo Duminil-Copin palkittiin Aalto-yliopiston Töölön juhlasalissa Helsingissä.

5.7. 6:00 | Päivitetty 5.7. 11:40

Aalto-yliopiston Töölön juhlasalissa järjestettiin tiistaina harvinaislaatuinen juhlatilaisuus: Helsingissä jaettiin matematiikan vuoden 2022 Fieldsin mitalit. Palkitut ovat Hugo Duminil-Copin, June Huh, James Maynard ja Maryna Vjazovska.

Neljän vuoden välein jaettavat Fieldsin mitalit rinnastuvat arvostukseltaan Nobel-palkintoihin. Niillä palkitaan ansioituneita alle 40-vuotiaita matemaatikkoja. Mitaleja voidaan jakaa kerralla kahdesta neljään kappaletta.

Mitalit jaettiin maailman suurimman matematiikkakonferenssin ICM 2022:n avajaisissa Helsingissä. Helsinki ei isännöi koko konferenssia, vaan se järjestetään tällä kertaa pääosin virtuaalisesti. Syynä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

ICM 2022 piti alun perin järjestää Pietarissa. Venäjän sotatoimet saivat Kansainvälisen matematiikan unionin IMU:n siirtämään konferenssin verkkoon.

Avajaisjuhlallisuudet järjestettiin silti Helsingissä. Konferenssin avasi presidentti Sauli Niinistö, kun alkujaan Pietarissa avaajana oli määrä olla Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Fieldsin palkinnot on jaettu Helsingissä kerran aiemmin, vuonna 1978.

Neljä palkittua edustavat hyvin erilaisia matematiikan aloja.

Ukrainalainen Maryna Vjazovska (s. 1984) tuli tunnetuksi vuonna 2016 esittämällään tavan pakata identtisiä palloja mahdollisimman tiiviisti kahdeksanulotteisessa tilassa.

Myöhemmin Vjazovska on jatkanut työtään yhdessä muiden matemaatikkojen kanssa esittämällä tavan pakata palloja myös 24-ulotteisessa tilassa.

Kysymys mahdollisimman tiiviistä tavasta pakata palloja on 1600-luvulta periytyvä matemaattinen pähkinä. Niin sanottu Keplerin ongelma saatiin ratkaistua kolmilotteisessa tilassa vasta vuonna 1998.

Vjazovskan ratkaisu kahdeksanulotteiselle tilalle oli kuitenkin matemaattiselle maailmalle täysi yllätys, kertoo Helsingin yliopiston matematiikan professori Tuomo Kuusi.

”Lisäksi se on yksinkertaisesti kaunis.”

Vjazovska kertoi palkintovideollaan kehittäneensä ratkaisua 13 vuoden ajan.

Ukrainalainen Maryna Vjazovska oli muita palkittuja vakavailmeisempi, kun mitalit jaettiin.

Vjazovska on vasta toinen Fieldsin mitalilla palkittu nainen. Hän työskentelee sveitsiläisen Lausannen teknillisen korkeakoulun professorina.

Tilaisuuden suurimmat aplodit saaneen Vjazovskan vuosi on ollut vaikea. Henkilökohtaista menestystä on varjostanut Ukrainan sota. Vjazovskan siskot ja vanhemmat asuivat sodan alkaessa Kiovassa, mutta hyökkäyksen alettua hänen siskonsa muuttivat lapsineen hänen luokseen. Vanhemmat ovat yhä Ukrainassa.

Palkintovideossaan Vjazovska puhui myös hyökkäyksessä kuolleista kollegoistaan.

Brittiläinen James Maynard (s. 1987) on tutkinut lukuteoriaa, erityisesti alkulukuja. Alkuluvut ovat ykköstä suurempia lukuja, jotka eivät ole jaollisia muilla kuin itsellään ja ykkösellä.

Alkulukuja on ääretön määrä, mutta niiden välinen etäisyys vaihtelee. Oletetaan, että alkulukupareja, joiden välissä on vain yksi numero, kuten 17 ja 19, olisi ääretön määrä, mutta tätä ei ole pystytty todistamaan.

Vuonna 2013 Maynard onnistui todistamaan, että alkulukupareja, joiden välissä on korkeintaan 600 lukua, on ääretön määrä. Maynardin lähestymistapa oli yhtä aikaa yksinkertaisempi, vahvempi ja laajemmin yleistyvä kuin aiemmat työt.

Maynard on todistanut myös muita alkulukuihin liittyviä tuloksia. Hän on osoittanut muun muassa, että epätavallisen suuria välejä alkulukujen välillä on ääretön määrä sekä sen, että on olemassa ääretön määrä alkulukuja, joissa ei esiinny numeroa 7.

Maynard työskentelee tutkimusprofessorina Oxfordin yliopistossa.

Rennosti kädet taskussa palkintoa vastaanottanut Maynard on työssään optimisti, kuvailee hänen kanssaan yhteistyötä tehnyt akatemiatutkija Kaisa Matomäki.

”Hän löytää ratkaisuja paikoista, joista pessimisti ei niitä edes etsisi.”

Ranskalainen Hugo Duminil-Copin (s. 1985) on erikoistunut todennäköisyyslaskentaan ja soveltanut sitä tilastolliseen fysiikkaan.

Duminil-Copin on tutkinut etenkin aineiden faasimuutoksia eli hetkiä, joissa aine vaihtaa olomuotoaan esimerkiksi kiinteästä nesteeksi tai nesteestä kaasuksi.

Tyypillisesti faasimuutokset tapahtuvat aina tietyssä lämpötilassa ja niiden ominaisuuksien on havaittu olevan samanlaisia eri aineilla. Tämän todistaminen matemaattisesti on usein kuitenkin hyvin vaikeaa.

”Faasimuutosten matematiikkaa tutkittiin runsaasti 1970-ja 1980-luvuilla, mutta silloin moni vaikeana pidetty ongelma jäi auki”, kertoo Helsingin yliopiston matematiikan professori Antti Kupiainen.

”Duminil-Copin on ratkaissut useita pitkään avoimena olevia ongelmia ja innostanut kokonaista matemaatikkojen sukupolvea.”

Duminil-Copin työskentelee professorina Geneven yliopistossa ja Paris-Saclayn yliopiston Ihes-instituutissa.

Yhdysvaltalaisen Princetonin yliopiston matematiikan professori June Huh (s. 1983) tutkii eri matematiikan alueiden ytimissä piileviä samankaltaisuuksia.

”Toisiinsa näennäisesti liittymättömistä matematiikan alueista, esimerkiksi geometriasta, kombinatoriikasta ja polynomeista löytyy samanlaisia rakenteita. Emme tiedä miksi näin on, mutta voimme hyödyntää niitä ratkaistessamme ongelmia”, Huh kertoi HS:lle.

Huh’n työlle on löytynyt sovelluksia esimerkiksi matemaattisesta fysiikasta.

Presidentti Sauli Niinistö avasi tilaisuuden.

Avajaisissa jaettiin myös joukko muita matematiikan palkintoja, muun muassa Helsingin yliopiston ja amerikkalaisen Simons-säätiön rahoittama Abacus-palkinto informaatiotieteen tutkimuksesta.

Ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon sai israelilainen Mark Braverman. Braverman on muun muassa tutkinut sitä, kuinka informaatiota voidaan välittää mahdollisimman vähällä kommunikoinnilla.

Keskiviikkona palkitut pitävät Aalto-yliopisto Töölön auditoriossa esitelmiä ajankohtaisimmasta ja uraauurtavimmasta matemaattisesta tutkimuksesta. Luennot lähetetään suorana IMU:n sivuilla.

Kanadalaisen matemaatikon John Charles Fieldsin (1863–1932) mukaan nimettyjä mitaleita on jaettu vuodesta 1936 lähtien.

Suomalainen matemaatikko on saanut mitalin kerran, vuonna 1936, kun Lars Ahlfors (1907–1996) sai toisen kahdesta ensimmäisellä kerralla jaetusta mitalista.

Mitalin saajat valitsee Kansainvälisen matematiikan unionin palkintokomitea. Mitaliin liittyy 15 000 Kanadan dollarin (noin 11 000 euron) arvoinen rahapalkinto.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat