Kuka keksi laittaa kananmunat munakennoon?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös kasvin kuolemaa, hyttysten rokottamista ja selviytymistä avaruudessa. Entä voisiko ajan pysäyttää?

Kananmunat pysyvät ehjinä oikein suunnitellussa pakkauksessa.

15.7. 2:00 | Päivitetty 16.7. 8:45

Olivia Karhu, 8

Kananmunia kuljetettiin erilaisissa koreissa ja muissa astioissa, kun kuljetusmatkat olivat vielä melko lyhyitä.

Kun matkat pitenivät, tarvittiin parempia pakkauksia, jotta munat pysyivät ehjinä ja asiakkaat tyytyväisinä. Tähän ajatukseen päätyi usea yrittäjä. Niin kuin muitakin pakkauksia, myös munakennoa kehitti moni henkilö.

John ja George Stevens kehittivät vuonna 1867 Yhdysvaltojen San Franciscossa laatikon, jossa oli jo omat lokeromaiset paikat kananmunille. Laatikko oli pehmustettu muun muassa heinillä.

Vuonna 1894 kanadalaissyntyinen Herbert Cummer kehitti Humpty Dumpty -nimisen kokoon taittuvan kananmunakorin.

Kanadalaisen Joseph Coylen 1911 kehittämä versio muistutti jo hyvin pitkälti nykyistä munakennoa. Pakkaus oli tehty kokonaan kuidusta kuten nykyäänkin. Siinä oli myös v-muotoisesta pahvinpalasta muotoiltu pidike kananmunalle.

Nykyisin munakennoina käytetään niin sanottuja kuituvalospakkauksia. Ne valmistetaan puu- tai keräyskuidusta, jonka sekaan voidaan laittaa myös vaikkapa ruohoa tai olkia. Kuituvalospakkaukset vaimentavat tehokkaasti iskut ja tärinät ja pakkaus on helppo kierrättää.

Ensimmäisen kuituvalosversion kehitti amerikkalainen Francis H Sherman 1931. Kennon kansi ja kupin muoto näyttivät hieman erilaiselta kuin nykyään. Kennon muotojen kehittäminen on jatkunut edelleen.

Hanna Koivula

pakkausteknologian yliopistonlehtori

Helsingin yliopisto

Onko porkkana jo kuollut, kun se päätyy syötäväksi?

Milloin, miten ja miksi kasvit kuolevat? Onko porkkana kuollut, kun syön sen jääkaapista?

Siiri Nikkarikoski, 4

Erilaiset kasvit elävät ja kuolevat eri tavoin. Yleisiä ulkoisia kuoleman syitä ovat kuivuus ja kasvitaudit. Jos kasvi selviää kuolematta sellaisiin, se saa toteuttaa luonnollista elinkiertoaan.

Ulkoisilta kuoleman syiltä säästyvät yksivuotiset kasvit, kuten herneet, tekevät loppukesästä siemenet. Sen jälkeen kasvit lakastuvat ja kuolevat.

Siemenet selviävät yleensä hyvin talven tai kuivan kauden yli. Ne itävät eli kehittyvät, kun kevätsateet kastelevat maan.

Kestävien siementen tuottaminen ja sitä seuraava emokasvin kuolema ovat siis yksivuotiselle kasville tyypillinen tapa selvitä sille epäedullisen vuodenajan yli.

Kaksi- ja monivuotiset kasvit elävät pidempään. Niidenkin tavoitteena on lisääntyä ennen emokasvin kuolemaa.

Aina kasviyksilön kuoleminen ei ole aivan yksiselitteistä. Jos esimerkiksi tuomipuu kaatuu, sen varren tai kannon silmuista voi alkaa kasvaa uusi puu. Tällöin puu ei ole lopulta kuollut, vaan elossa.

Mikäli jääkaapissa oleva porkkana on raaka eli sitä ei ole kypsennetty, sekin on yhä elävä. Siksi laboratoriossa pienestäkin porkkanan palasta voi kasvattaa kokonaan uuden porkkanan.

Kun kasvit kuolevat, niiden solut eli pienenpienet rakennuspalikat menettävät vettä ja kutistuvat. Samalla soluelimet soluissa lakkaavat toimimasta. Lopulta kaikki solujen aineenvaihdunta eli toiminta päättyy.

Kun solut lopulta hajoavat, niiden sisältämät aineet vapautuvat luonnon kiertokulkuun. Kuolema kuuluu kasvien ja kaikkien muiden eliöiden elämään.

Saijaliisa Kangasjärvi

kasvibiologian apulaisprofessori

Helsingin yliopisto

Hyttysen rokottaminen on vaikeaa. Miten antaa pistos kitiinikuoren läpi?

Voiko hyttyselle antaa rokotuksen?

Fanni Wallin, 5

Hyttysiä ei voi vielä rokottaa, mutta joskus se voi olla mahdollista.

Rokottamisesta tekisi haastavan se, että pistos olisi vaikeaa antaa turvallisesti hyttysen ulkoisen kitiinikuoren eli tukirangan läpi. Infektion eli taudin riski olisi suuri.

Rokotteiden sisältöjä olisi paljon yksinkertaisempaa antaa hyttysille veren tai hiilihydraattia sisältävän ravinnon mukana. Hyttysiä on kasvatettu laboratorioissa, joten niiden ruokinnasta on kokemusta.

Tiedetään, että useimmat hyönteiset pystyvät tuottamaan vitellogeniini-valkuaisainetta. Se vaikuttaa muun muassa nuorten hyönteisten vastustuskyvyn kehitykseen.

Vitellogeniinin käyttäminen rokotteissa saattaisi olla hyödyllistä. Sillä saatettaisiin vaikuttaa hyttysten ja muiden hyönteisten muniin ja siten syntyviin jälkeläisiin.

Jotkin hyttyslajit levittävät ihmisiin tarttuvia tauteja. Maailmalla ongelmia tuottaa erityisesti malaria. Monet ihmiseen tarttuvista taudeista sairastuttavat myös hyttysiä.

Tulevaisuudessa voidaankin ehkä rokottamalla hyttysnaaraita vahvistaa niiden jälkeläisten vastustuskykyä. Samalla voitaisiin estää ihmisiä sairastumasta.

Lena Huldén

soveltavan eläintieteen dosentti, hyönteistutkija

Helsingin yliopisto

Avaruudessa on todella vaikeat olot elämälle.

Pystyykö avaruudessa olemaan, jos pidättää hengitystä?

Niila Vihreäsalo, 10

Avaruudessa ei ole ilmaa. Jos siellä olisi ilman suojavarusteita, heräisi helposti ensin pelko hapen loppumisesta. Silloin saattaisi tulla mieleen pidättää hengitystä.

Niin ei kannattaisi kuitenkaan tehdä. Jos keuhkoissa olisi ilmaa, paine-ero avaruuteen verrattuna aiheuttaisi keuhkojen raivokkaan laajenemisen ja jopa repeämisen.

Kun kaikki ilma olisi karannut keuhkoista, se alkaisi karata myös verestä. Happea ei riittäisi pitämään aivoja tajuissaan kuin noin 15 sekuntia. Koettelemuksesta voisi selvitä, jos pääsisi parissa minuutissa takaisin avaruusalukseen.

Aluksen ulkopuolella ollaan yleensä kaksin, jolloin parissakin minuutissa ennättää tehdä yllättävän paljon. Saattaisi ehtiä jopa raahaamaan tajuttoman kaverin turvaan!

Tieto ja valmistautuminen on kaiken perusta.

Mahtavaa on, että tekniikan avulla voimme nykyään hengittää kokolailla normaalisti avaruudessakin. Jos haluaa, avaruuspuvussa voi myös pidätellä hengitystä tai laulaa!

Ihan kaikkea tekniikka ei kuitenkaan mahdollista. Esimerkiksi kurlaaminen on avaruuden painovoimattomuudessa mahdotonta.

Sini Merikallio

avaruustutkija, eläinlääkäri

Voisiko joskus kello olla kymmenen koko ajan?

Voisiko ajan pysäyttää?

Samuel Koskinen, 8

Ihmiset haluaisivat usein jäädä viipymään erityisen mukaviin hetkiin. Aiheesta on kirjoitettu paljon esimerkiksi lauluja. Onneksi on niin, että joskus voi tuntua, että aika pysähtyy.

Nykykäsityksen mukaan aikaa ei kuitenkaan voi oikeasti pysäyttää tai edes hidastaa. Tämän todistaa avaruuden ja ajan luonnetta käsittelevä Yleinen suhteellisuusteoria, joka on todettu hyvin päteväksi.

Kahden ihmisen mittaama aika voi kuitenkin kulkea eri tahtiin, jos toinen heistä liikkuu äärimmäisen nopeasti tai on vahvan painovoimakentän vaikutuspiirissä, kuten painavan tähden tai mustan aukon lähellä.

Tämä mahdollistaa niin sanotun kaksosparadoksin: Jos kaksosista toinen lähtee avaruuteen aluksella, joka kulkee lähes valonnopeutta eli 299 792 458 metriä sekunnissa, hän on maanpinnalle palatessaan ikääntynyt vähemmän kuin Maassa odottanut kaksonen. Tämä ilmiö on todistettu kokeellisesti, mutta nykyistenkin avaruusalusten nopeudet ovat niin matalia, että käytännössä aikaero jää hyvin pieneksi.

Aleksi Vuorinen

teoreettisen fysiikan professori

Helsingin yliopisto

Jaakko Lehtinen

tietotekniikan professori

Aalto-yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa

Oikaisu 15. heinäkuuta kello 10.30: Munakennoja vahvistettiin ruoholla, ei ruholla.

16. heinäkuuta kello 8.30: Poistettu maininta, että yksikään astronautti ei ole menettänyt henkeään hapenpuutteen takia. Neuvostoliittolaisen Sojuz 11-aluksen kolme kosmonauttia menehtyivät vuonna 1971 tukehtumalla laskeutuessaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat