Miksi usein saduissa äiti kuolee ja tilalle tulee paha äitipuoli?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös, pierujen hajua ja kryptovaluuttoja. Ja miksi verisuonissa on niin paljon mutkia?

Lumikin tarinassa paha äitipuoli osasi näyttäytyä toisessa hahmossa.

29.7. 2:00 | Päivitetty 29.7. 9:00

Ilona Hakulinen, 7

Monessa vanhassa sadussa äiti kuolee lapsen syntymän yhteydessä tai kun lapsi on pieni.

Onneksi oikeassa elämässä sellainen ei ole enää yhtä yleistä. Äitipuolen voi saada paljon useammin, kun vanhemmat eroavat.

Vanhoissa saduissa pahan tai ilkeän äitipuolen hahmo luo jännitteitä perheen sisälle. Se on tärkeää tarinan rakentumisen kannalta. Hyvän äidin luota päähenkilön olisi vaikeampi irtautua maailmalle sankaritekoja tekemään.

Sadun ilkeän äitipuolen avulla lapsi voi myös pohtia omaa äitiään eri näkökulmista. Lapsi voi leikitellä ajatuksella, että äiti onkin todellisuudessa paha äitipuoli, jolloin hänelle voi olla vihainen turvallisesti. Kun paha mieli on talttunut, sovinto tuntuu hyvältä.

Vanhat sadut ovat syntyneet aikana, jolloin miesten ja naisten roolit olivat nykyistä rajatummat. Isä hoiti kodin ulkopuoliset työt, äiti lapset ja kotitoimet.

Juuri äidin kuolema oli pääsyy isän uuteen avioliittoon. Leskiäiti, jolla oli lapsia, ei yleensä avioitunut uudelleen. Niinpä isäpuolia ei vanhoissa saduissa juuri esiinny.

Ilkeän äitipuolen voi edelleen löytää vaikkapa Jacob ja Wilhelm Grimmin uudelleen kerrotuista versioista, mutta kokonaan uusissa saduissa hahmoa ei enää esiinny.

Päivi Nordling

tutkija, kirjastonhoitaja

Lastenkirjainstituutti

Pahaankin hajuun voi tottua.

Miksi muiden pierut haisevat pahemmalle kuin omat?

Sara Lindroos, 8

Hajuaisti ja kaikki muutkin ihmisen aistit tottuvat. Niinpä pitkään kestävä aistiärsytys, kuten pakaran tuntoaistimus istuessa, johtaa tuntemuksen vaimenemiseen.

Turhat aistimukset siis ikään kuin siivoutuvat tietoisuudestamme. Siksi hajuaistikaan ei reagoi juurikaan ihmisen omiin hajuihin, kuten pieruihin, kainalohikeen tai hengityksen hajuun.

Muiden ihmisten hajuihin emme turru samalla tavalla. Jotkut tuoksuvat meistä miellyttäviltä ja toiset vähemmän miellyttäviltä.

Miellyttävä tuoksu monesti lisää jostakin ihmisestä tykkäämistä. Hajuaisti onkin ihmisten välisessä käyttäytymisessä keskeinen.

Pieru on yleensä ihmisten mielestä pahin hajumme. Me yritämmekin tavallisesti olla piereskelemättä muiden läsnä ollessa.

Monet myös parantelevat hajujaan tupsuttelemalla kainaloon hyväntuoksuisia parfyymejä. Ne saattavat avittaa silloinkin, jos pierupaukku pääsee esimerkiksi ruuhkabussissa.

Hannu Sariola

kehitysbiologian professori

Helsingin yliopisto

Kryptovaluuttojen arvo on vaihdellut kovasti.

Miten kryptovaluutta toimii? Miten niiden arvo muodostuu? Miksi niillä on enimmäismäärä?

Samuel Berg, 12

Algoritmit ovat kuin reseptejä eli ohjeita, joita tietokoneet seuraavat niitä käytettäessä. Kryptovaluutat ovat algoritmien avulla luotua rahaa, joka toimii internetissä.

Kryptot toimivat kuten normaali raha, mutta sitä on helpompaa siirtää. Niiden arvo muodostuu, kun käyttäjät uskovat niillä olevan jokin arvo.

Arvo todellistuu, kun käyttäjät suostuvat vaihtamaan tavaraa tai jotakin valuuttaa kryptovaluuttaan. Vaihto tapahtuu yleensä jonkun välittäjän kautta. He pystyvät vertaamaan kryptovaluutan arvoa vaikkapa euroon.

Viime aikoina monet kryptovaluutat ovat menettäneet arvoaan, kun välittäjät eivät ole pystyneet aina toteuttamaan välitystehtäväänsä. Siksi ihmiset ovat menettäneet kryptojaan. Tällöin jotkut ovat myös kadottaneet uskonsa kryptojen arvoon tai luottamuksensa välittäjiin.

Useimmilla kryptovaluutoilla on tiukasti rajattu enimmäismäärä, koska näin oletetaan niiden arvon säilyvän paremmin kuin jos valuuttaa voisi luoda rajattomasti. ’

Kryptoja luodaan esimerkiksi louhimalla eli laittamalla tietokoneet laskemaan monimutkaisia matemaattisia arvoituksia.

Matti Rossi

professori

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Mammutit ehkä ääntelivät samaan tapaan kuin norsut,.

Mikä oli mammuttien ääni?

Oscar Pfau, 3

Siperian jäätyneessä maassa säilyneiden mammuttilöytöjen perusteella tiedetään, että mammuteilla oli hyvin samanlaiset äänen tuottamiseen vaikuttavat elimet kuin norsuilla.

Norsut ovatkin mammuttien lähisukulaisia. Voimme siten päätellä, että mammutit päästelivät samankaltaisia ääniä kuin norsut.

Norsut ovat erittäin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä. Niiden tuottamat ääntelyt ovatkin monipuolisia.

Norsut käyttävät ääntelyyn sekä kärsää että suuta, joilla ne päästelevät matalia jyriseviä ja karjahdusmaista ääniä, trumpetin ääneltä kuulostavia töräytyksiä ja korkeammalta kuulostavaa kirkunaa.

Norsut osaavat tuottaa myös useiden kilometrien päähän kantavia erittäin matalia, infraääniksi kutsuttuja ääniä, joita ihmisen korva ei pysty kuulemaan.

Mammutit pystyivät todennäköisesti samaan. Näin ollen suuri osa mammuttien äänistä olisi jäänyt meiltä ihmisiltä kokonaan kuulematta.

Laura Arppe

intendentti

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

Verisuonten pitää viedä verta kaikkialle kehoon.

Miksi verisuonissa on niin paljon mutkia?

Saaga Pihko, 7

Verisuonia on kaikkialla ihmisessä. Ne ovat pehmeitä, joustavia ja taipuisia putkia. Se mahdollistaa verisuonten mutkaisuuden.

Verisuonissa sisimpänä on ohut solukerros, jonka ulkopuolella on lihaskerros. Tuo lihaskerros on paksumpi valtimoissa, jotka kuljettavat verta sydämestä elimistön käyttöön, kuin laskimoissa, jotka kuljettavat verta sydämeen. Siksi valtimot ovat jäykempiä kuin laskimot.

Taipuisimpia ovat ohuet hiussuonet, koska niissä ei ole lihaskerrosta lainkaan.

Valtimot ja laskimot tekevät mutkia lähinnä silloin, kun ne haarautuvat eri elimiin, kuten sydämeen, keuhkoihin, selkärankaan ja silmiin. Ne ovat siis varsin suoria. Vanhetessa ja esimerkiksi kohonneen verenpaineen takia ne voivat muuttua mutkaisemmiksi.

Pienimmät valtimot menevät elinten sisälle ja haarautuvat siellä mutkitteleviksi hiussuoniksi. Ne kuljettavat verta sinne, minne valtimot eivät yllä.

Hiussuonien kuljettamaan vereen siirtyy myös hiilidioksidia ja kuona-aineita eli elimistön jäteaineita. Ne kulkeutuvat laskimoiden kautta maksaan, munuaisiin ja keuhkoihin puhdistettavaksi, kunnes veri jatkaa matkaansa sydäntä kohti.

Kaikilla nisäkäseläimillä on hyvin samankaltainen verenkierto. Verisuonten mutkaisuus on tärkeää, jotta verenkierto toimii joka puolella elimistöä.

Katriina Aalto-Setälä

fysiologian professori

Tampereen yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat