Miksi miehet tarkenevat nukkua kylmemmissä oloissa?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös eri eläinten röyhtäilyä, syyliä ja kivimurskaa junaradalla. Entä voiko vesikilpikonna oikeasti hengittää peppunsa kautta?

Kyvystä sietää kylmyyttä on ollut aikojen saatossa hyötyä ihmiselle.

5.8. 2:00 | Päivitetty 5.8. 8:03

Martta Partti, 14

Naiset eroavat miehistä lämmönsäätelyn kyvyltään. Se vaikuttaa siihen, missä oloissa tarkenee nukkua. Ilmiö on kuitenkin myös yksilöllinen. Se liittyy enemmän yksilöllisiin ominaisuuksiin kuin sukupuoleen.

Naiset voivat menettää tutkimusten mukaan kylmässä nopeammin lämpöä, koska heillä on keskimäärin suurempi kehon pinta-ala suhteessa massaan.

Naisilla on myös useimmiten heikompi kyky korvata kehon lämmön menetystä lihasten vapinalla tai liikuttamisella. Syynä on pienempi lihasmassa.

Naisilla on toisaalta keskimäärin miehiä enemmän ihonalaista rasvakudosta. Se vähentää lämmön menetystä ja suojaa näin kylmältä.

Naisten kyky sietää kylmää vaihtelee kuukautiskierron ja hormonaalisen tasapainon mukaan. Vastaavan kaltaisia vaihteluita miehillä ei ole.

Hyvästä lämmönsäätelystä on ollut hyötyä ajan saatossa esimerkiksi metsästyksessä ja luonnossa pärjäämisessä. Lämpö on houkutellut ihmiset hakeutumaan toisten lähelle, joka on auttanut myös suvun jatkamista ja näin ihmislajin kehitystä.

Ikääntyneillä naisilla ja myös miehillä kylmänsietokyky heikkenee, koska muun muassa verisuonten toiminta heikkenee. Kehon ääreisosien ja ihon verisuonten supistuminen ei ole tällöin tehokasta kylmissä oloissa. Ruumiinlämpöä hukkaantuu helpommin.

Arja Uusitalo

kliinisen fysiologian dosentti, erikoislääkäri

Helsingin yliopisto

Seppo Vainio

kehitysbiologian professori

Oulun yliopisto

Kananpojilta voi röyhtäily onnistua, mutta hevosilta ei.

Röyhtäiseekö tipu ja hevonen?

Iivo Einola, 3

Ihmisten ja muiden eläinten röyhtäisy syntyy, kun kaasua pääsee ulos ruoansulatuksesta suun kautta.

Ääni muodostuu, kun mahansuu eli ruokatorven ja mahalaukun välinen aukko värähtelee kaasun kulkiessa sen läpi.

Kaikki eläimet eivät kuitenkaan röyhtäise. Hevosilla mahalaukun venyessä kaasuista ruokatorven aukko sulkeutuu niin voimakkaasti, että röyhtäisy ei ole mahdollista.

Jos kaasua pääsee muodostumaan liikaa esimerkiksi pilaantuneen ruuan takia, hevosen mahalaukku voi joskus harvoin jopa revetä! Onneksi normaalisti hevosen mahalaukussa ei muodostu niin paljon kaasuja.

Monilla linnuilla, kuten juuri tipuilla eli kananpojilla, ruoka varastoituu ruokatorven loppuosan laajentumaan eli kupuun.

Linnut ovat hyviä työntämään kuvun sisältöä ulos nokastaan esimerkiksi syöttäessään poikasiaan.

Ruokamassa ehtii harvemmin viipyä linnun nopeassa ruuansulatuksessa niin kauan, että kaasuja muodostuisi, joten röyhtäilylle ei normaalisti ole tarvetta.

Jos lintu kuitenkin esimerkiksi nielisi runsaasti ilmaa ruuan mukana, se pystyisi todennäköisesti röyhtäisemään sen ulos.

Nina Salonen

eläinlääkäri

Eläinklinikka Avec

Syyliä on usein ihossa kynsien ympärillä.

Voiko kynnen alle tulla syylä?

Elicia Uotila, 8

Syyliä aiheuttavat papilloomavirukset. Nuo pikkuruiset virukset pääsevät tunkeutumaan helpommin syvemmälle ihoon. Ne aiheuttavat syylätartunnan, jos iho on kuiva ja rikkonainen.

Syylä voi tulla mihin tahansa kohtaan ihoa. Papilloomavirus tarttuu kosketuksen kautta, joten syylät ilmaantuvat yleisimmin käsiin ja jalkapohjiin. Ne ovat altteimpia ihon alueita kosketukselle ihmisten, esineiden ja pintojen kanssa.

Myös esimerkiksi kynsien pureskelu ja kynsivallien nyppiminen rikkovat ihoa. Se lisää tartunnan mahdollisuutta.

Käsissä syylät ilmaantuvat usein kynsiä ympäröivälle iholle. Joskus syylät voivat jatkaa kasvuaan myös kynsien alle. Se on kuitenkin selvästi harvinaisempaa.

Kynnenalainen syylä voi nostaa kynttä koholle tai irrottaa sitä alla olevasta kudoksesta. Siitä voi aiheutua kipua. Kynnen normaali kasvu saattaa häiriintyä.

Käsien syylät ovat lapsilla hyvin yleisiä. Ne paranevat useimmiten itsestään yhden tai kahden vuoden sisällä. Haittaavien syylien häviämistä voidaan jouduttaa itse erityisten valmisteiden avulla.

Lääkärin hoito on harvoin tarpeen. Kynnen alle kasvaneiden syylien kohdalla se voi joskus tulla kyseeseen.

Hannu Tiri

ihotautien ja allergologian erikoislääkäri

Oulun yliopistollinen sairaala

Sepeli tukee ratapölkkyjä ja kiskoja.

Miksi junaradalla on isoa kivimurskaa? Mitä se kivimurska tekee?

Kevin Kariuki, 3

Junat kulkevat teräksisillä ratakiskoilla. Kiskot on kiinnitetty niihin nähden kohtisuorassa eli 90 asteen kulmassa oleviin ratapölkkyihin, jotka on tehty tavallisesti puusta tai betonista. Pölkyt sijaitsevat noin 60 sentin välein toisistaan.

Pölkyt on tuettu kivenmurskaan, jota sanotaan ratasepeliksi. Ratasepeli ja sen alla olevat rakenteet tukevat ratapölkkyjä ja kiskoja, että ne kestävät ja pysyvät paikoillaan riittävästi junien painon ja liikkeen kuormittaessa niitä. Esimerkiksi Pendolino-junan jokainen vaunu painaa noin 60 000 kiloa.

Ratasepeli valmistetaan kalliosta louhitusta kiviaineksesta murskaamalla ja lajittelemalla. Sepelin on täytettävä tarkat laatuvaatimukset. Esimerkiksi yksittäisten kivien lujuus, koostumus, koko ja muoto on määritelty tarkasti. Suurehko koko ja melko kuutiomainen muoto on todettu parhaimmin tarkoitukseen sopivaksi.

Ratasepeliltä odotetaan usean kymmenen vuoden kestävyyttä. Radan sekä sen rakenteiden ja ratasepelin kuntoa ja uusimistarvetta seurataan säännöllisesti tarkastuksin.

Mauri Mäkiaho

projektien toteutuksen apulaisjohtaja

Väylävirasto

Frozen-elokuvassa Olaf sanoi, että kilpikonnat hengittävät pepusta. Onko se totta?

Eevi Pulkkinen, 9 ja Iitu Pulkkinen, 7

Muun muassa kilpikonnilla ja linnuilla on pepussaan erillinen tila, jota kutsutaan kloaakiksi. Sen kautta pissataan, kakataan ja munitaan.

Eräät vesikilpikonnat voivat myös hengittää sen kautta. Sellaisia ovat Pohjois-Amerikassa elävä kirjokilpikonna ja Australiassa elävä valkokaulainen näykkijäkilpikonna Elseya albagula.

Kaikki kilpikonnat hengittelevät meidän ihmisten tapaan kyllä mieluiten keuhkoillaan. Paljon sukeltaville vesikilpikonnille on kuitenkin hyötyä siitä, että ne pystyvät käyttämään kloaakkia hengittämiseen.

Kloaakin kautta hengittäminen käy niin, että vesikilpikonnat ottavat sukelluksen aikana vettä peppunsa kautta kloakkiin. Sitten ne nappaavat veden hapen talteen kloaakin pinnan verisuonien kautta.

Tämän hengitystekniikkansa ansiosta vesikilpikonnat voivat viettää pitkiä aikoja pinnan alla niin, että ne eivät käytä keuhkojaan. Eräät vesikilpikonnalajit nukkuvat horroksessa veden alla jopa kuukausia – kiitos peppunsa kloaakin! Voidaan täydellä syyllä sanoa, että elokuvan Olaf on oikeassa.

Markus Dernjatin

intendentti

Merimaailma Sea Life

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat