Tutkimus: Suomalaiset mies­poliitikot ovat älykkäämpiä ja rehellisempiä kuin kansa keskimäärin

Keskimäärin kuntapoliitikko vastaa älyllisiltä kyvyiltään ammattikorkeakoulun käynyttä, kansanedustaja yliopistosta valmistunutta. Tietoja kerättiin vain miehistä, joten tuloksia ei voi tutkijan mukaan yleistää naispoliitikkoihin.

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui viime kesänä viimeiseen kokoukseensa ennen uuden valtuuston aloittamista.

21.7. 14:04

Suomalaisilla on uuden tutkimuksen perusteella kyvykkäät poliittiset päätöksentekijät, ainakin jos tarkastelee miespoliitikkoja. Älyllisiltä kyvyiltään ja suotuisilta persoonallisuuspiirteiltään he erottuvat edukseen muista kansalaisista.

”Aritmeettinen ja verbaalinen kyvykkyys ovat merkittävästi korkeammalla tasolla kuin keskimäärin kansalaisilla”, sanoo Turun yliopiston taloustieteen professori Janne Tukiainen, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tutkimus kattoi kaikkiaan kuudet kuntavaalit ja kolmet eduskuntavaalit. Mitään merkittäviä muutoksia kyvykkyydessä ei näkynyt eri aikoina.

Tietoja oli kerätty vain miehiltä, eikä tuloksia voi Tukiaisen mukaan yleistää nais­poliitikkoihin. Tutkimus ei voi myöskään kertoa mitään yksittäisistä poliitikoista tai puolueista. Tutkimusaineisto on täysin anonymisoitu.

Tutkimus on julkaistu niin sanottuna työpaperina, eikä sitä ole vielä vertaisarvioitu.

Aritmeettiset taidot tarkoittavat matemaattista osaamista. Vain avaruudellista hahmottamista mittaavissa älykkyystesteissä poliitikot eivät pärjää muita suomalaista paremmin.

Mitä pidemmälle henkilö etenee politiikan portaita, sitä älykkäämpi hän on.

Kuntavaaliehdokkaat ovat keskimääräistä älykkäämpiä, mutta tästä joukosta erottuvat edelleen edukseen ne, jotka pääsevät vaaleissa läpi valtuustoihin. Kaikkein fiksuimpia tutkituista poliitikoista olivat kansanedustajat.

”Portaissa, joissa valikoitumista tapahtuu, on aina keskimäärin kyvykkäämpiä ja kyvykkäämpiä ihmisiä”, Tukiainen sanoo.

Kuntapoliitikot ovat kyvyiltään suurin piirtein samaa tasoa kuin ammattikorkeakoulun käyneet ihmiset keskimäärin ja kansanedustajat ovat samaa tasoa kuin yliopiston käyneet.

Tutkimus perustui Puolustusvoimissa varusmiehille tehtyihin testeihin.

Osa niistä mittaa tehtävillä aritmeettisen, verbaalisen ja avaruudellisen päättelyn taitoja, osa taas erilaisia persoonallisuuden piirteitä ja psykologisia taitoja.

Persoonallisuustesteissä varusmiehet vastasivat kysymyksiin, joilla arvioitiin johtamismotivaatiota, tarmokkuutta, tavoitteellisuutta, itseluottamusta, harkitsevuutta, sosiaalisia taitoja ja velvollisuudentuntoa.

Velvollisuudentunto-osio kattaa myös poliitikolle tärkeänä pidetyn piirteen, rehellisyyden.

”Persoonallisuuspiirteissä tai pehmeissä taidoissa on samanlainen valikoituminen kuin älykkyydessä. Pehmeät taidot, kuten johtamismotivaatio ja rehellisyys, ovat poliitikoilla erittäin korkealla tasolla.”

Tutkijat halusivat myös selvittää, kertovatko heidän tuloksensa siitä, että poliitikot tosiaan ovat älyn ja pehmeiden taitojen suhteen erityisen eteviä vai pärjäävätkö he vain suotuisan perhetaustan voimalla.

Perustuuko poliitikon ura toisin sanoen omiin ansioihin eli meritokratiaan vai siihen, että he kuuluvat sosiaaliseen eliittiin?

Kun poliitikkojen lapsuuden perhetausta otetaan huomioon, kyse näyttäisi olevan meritokraattisesta valikoitumisesta.

”Politiikkojen valikoituminen positiivisten ominaisuuksien kautta tapahtuu riippumatta heidän lapsuuden sosioekonomisesta asemastaan. Eli myös duunaritaustasta fiksuimmat päätyvät politiikkaan, samoin kuin muista taustoista.”

Kyvykkäimpien valikoitumista auttaa myös kova kilpailu vaaleissa. Kävi näet ilmi, että mitä enemmän ehdokkaita oli valtuustopaikkoihin nähden, sitä voimakkaammin valitaan kyvykkäimpiä edustajia.

Myös Ruotsissa on havaittu, että poliitikot ovat keskimääräistä kansaa fiksumpia.

Naapurissa kuitenkin äänestetään ensi sijassa puoluetta, jolla on näin ollen suurempi valta valita edustajat kuin Suomessa.

Suomessa äänestäjät ratkaisevat suoremmin, ketkä pääsevät valtuustoihin.

”Tuloksemme kertovat siitä, että äänestäjämme ovat yhtä kyvykkäitä valitsemaan kyvykkäitä poliitikkoja kuin puolueorganisaatiot Ruotsissa. Äänestäjien kyvystä tehdä valinta on oltu huolissaan, mutta tämän valossa se ei näytä olevan merkittävä ongelma.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat