Maksasi on aina alle kolmivuotias – selvisi tutkimalla elimistön hiilen isotooppeja

Maksan soluista osa uusiutuu kovaa vauhtia, jos ne eivät ole ehtineet vaurioitua.

Maksa on tärkeä elin, koska se poistaa kehosta haitallisia aineita.

27.7. 2:00 | Päivitetty 27.7. 13:48

Ihmisen maksa on koko elinajan alle kolme vuotta vanha. Ei ole väliä, minkä ikäisen ihmisen maksasta puhumme.

”Oletpa 20- tai 84-vuotias, maksasi pysyy keskimäärin hieman alle kolmen vuoden ikäisenä”, sanoo molekyylibiologi Olaf Bergmann Dresdenin teknillisestä yliopistosta Saksasta.

Pitkään on tiedetty, että nimenomaan maksan solut uusiutuvat ihmisen elimistössä nopeasti. Aiemmin vain ei ole tarkasti laskettu koko maksan keskimääräistä ikää.

Saksalainen Bergmann tutki yli 50 yksilön soluja. Hän käytti iänmääritykseen matemaattista mallintamista.

Siinä solujen ikää lasketaan ilmakehän hiilen isotooppien avulla. Isotoopit ovat saman alkuaineen eri muotoja, joissa neutronien määrä vaihtelee.

Tutkijat vertasivat elimistön ja maksan solujen sisältämiä hiili-isotooppeja niihin, joita oli maapallon ilmakehässä 1900-luvun puolivälin jälkeen.

Lukuisat ydinkokeet maapallon ilmakehässä vaikuttivat silloin myös ihmisten isotooppeihin.

Koska isotoopilla on tietty puoliintumisaika, voi sen avulla laskea isotooppeja sisältävän solun iän.

Solujen nopea uusiutuminen on tärkeää maksan toiminnalle. Sen päätehtävä on näet poistaa kehosta myrkyllisiä aineita.

Tämä jätteenpoisto vaatii elimeltä veronsa. Maksalla on kuitenkin hyvä kyky uusia vaurioitaan.

Bergmannin ryhmä tutki ryhmineen kudosnäytteitä, joita oli otettu kuolleilta ja eläviltä 20–84-vuotiailta.

He havaitsivat, että elimistö korvaa maksasoluja koko elämän ajan.

Kun kehomme vanhenee, se ei yleensä pysty helposti uusimaan ja korjaamaan soluja. Tämä ei kuitenkaan juuri koske hepatosyyttejä eli maksasoluja.

Eläintutkimuksista on saatu aiemmin ristiriitaisia tuloksia, mutta Bergmann selvitti asiaa perusteellisesti, kertoo verkkosivu Science Alert.

Maksasoluissa on eri määriä dna:ta. Useimmissa on kaksi kopioita dna:sta, kuten valkealla nuolella merkityissä soluissa. Kuvan keltaisilla nuolilla merkattuihin soluihin on kasautunut enemmän dna:ta. Eri solutyypit uusiutuvat eri vauhtia. Kuva on tutkimuksesta.

Maksasolujen eliniät kuitenkin poikkeavat. Pieni osa soluista voi elää jopa kymmenvuotiaaksi, tutkijat havaitsivat.

Tämä näyttää liittyvän siihen, kuinka paljon kromosomeja on soluissa. Solumme kantavat kahta kopiota perimästämme, jos ei oteta lukuun sukupuolisolujamme.

Maksasolut ovat tässä outo poikkeus. Osa soluista tuottaa enemmän kopioita.

Maksasoluissa on yksi tai useampia tumajyväsiä. Ne koostuvat ribosomien esiasteista, ja ne sisältävät RNA:ta.

”Tyypilliset solut uusiutuvat elimistössä noin kerran vuodessa, kun taas ne solut, joissa on suhteellisesti paljon dna:ta, voivat elää maksassa jopa vuosikymmenen”, Bergmann sanoo.

”Tämä dna:n osuus kasvaa vähitellen iän myötä. Se voi olla elimistön keino suojautua siltä, että elimistöön kertyy haitallisia mutaatioita.”

Saksalaisen johtama ryhmä tutki isotoopeilla myös muita elimiä, mukaan lukien sydän. Näin he vertailivat, kuinka nopeasti solut uusiutuvat koko kehossa.

Radiohiilen osuuksia vertailemalla voi tutkia myös muiden elinten solujen uusiutumista. Radiohiiliajoitus on yksi parhaita menetelmiä ihmiskudoksen iän selvitykseen.

Yleisesti Bergmannin mukaan elimesi eivät ehkä ole niin vanhoja kuin luulet ja tunnet.

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Cell Systems.

Lue lisää: Ydinkokeet paljastivat tutkijoille, miten ihmisen aivosolut uusiutuvat

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat