Voiko kissalla olla adhd?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös salmiakkia, pistiäisten viihtymistä auringonpaisteessa ja eläinten selviämistä ilman aurinkovoidetta. Entä voiko lentokone lentää sateenkaaren läpi?

Kissat voivat olla hyvinkin vilkkaita.

2.9. 2:00 | Päivitetty 2.9. 7:19

Elaisa Ahmed, 12

ADHD tarkoittaa ihmisten aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriötä.

Tiedetään, että kissoilla on yliaktiivisuus ja -impulsiivisuushäiriöitä eli ne voivat olla esimerkiksi hyvin vilkkaita. Niillä onkin todennäköisesti ihmisten adhd:ta muistuttavia oireita. Osa kissanomistajista kokee myös kissansa käytöksen adhd-tyyppiseksi.

Kysymykseen ei ole kuitenkaan varmaa vastausta. Kissojen aktiivisuutta ja tarkkaavaisuutta ei ole tutkittu riittävästi.

Ihmisten adhd-määritelmien soveltaminen suoraan kissoihin on myös hankalaa. Samojen arviointiperusteiden käyttäminen kissoihin kuin ihmisiin ei ole toimivaa.

On muistettava myös, että osa kissaroduista on luonnostaan vilkkaampia ja impulsiivisempia kuin muut rodut.

Onkin siis hyvin vaikea sanoa, onko kissojen adhd-tyyppinen käytös lopulta todellisuudessa normaalia käytöstä vai aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriön esiintymistä.

Todennäköistä on, että jonkinlaista aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriötä niillä voi esiintyä.

Adhd:ta muistuttava kissan käytös saattaa olla myös merkki jostain muusta sairaudesta. Sen takia on tärkeää, että kissa tutkitaan huolellisesti.

Olli Saalasti

eläinlääkäri

Eläinsairaala Aisti

Salmiakki on herkkua lähinnä pohjoisessa Euroopassa.

Miksi suomalaiset pitävät niin paljon salmiakista, sillä jos menemme vaikka Chileen, niin he pitävät meitä hulluina kun syömme sitä niin hitaasti?

Elli Niska, 10 ja Helmi Erola, 12

Se mitä missäkin pidetään herkullisena, riippuu hyvin paljon tuon paikan ruokakulttuurista. Lapset totutetaan jo pienestä pitäen tiettyihin makuihin ja niiden yhdistelmiin.

Lapset tykästyvät makuihin itse asiassa jo kohdussa ollessaan eli raskaana olevan äidin ruokavaliokin vaikuttaa mieltymyksiin.

Karvaat ja happamat maut eivät ole yleensä pienten lasten mieleen, joten niistä pitämistä pitää harjoitella enemmän. Uusiin makuihin tottuminen kestää tavallisesti ylipäätään useampia kymmeniä maistelukertoja.

Juuri salmiakin happamasta kirpeydestä ihmiset eivät useimmiten luontaisesti pidä. Tutkimuksissa on havaittu, että Suomen sotavuosina kasvaneet eivät ole aikuisiälläkään välittäneet kovin paljoa salmiakkikarkeista, koska niitä ei aluksi ollut juurikaan saatavilla.

Lapsuuttaan 1970-luvulta eteenpäin viettäneet ovat paljon salmiakkimyönteisempiä, vaikka kaikki heistäkään eivät toki tykkää salmiakin äreydestä.

Salmiakkia alettiin valmistaa viimeistään 1930-luvulla karamelleiksi. Suosio ulottuu Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi lähinnä Hollantiin ja Saksaan, joissa kussakin suosittuja ovat omanlaisensa makuyhdistelmät.

Voi olla, että suomalaisten salmiakki-into johtuu pitkälti siitä, että ruokakulttuuriimme on kauan kuuluneet happamat maut eli hapatetut ja säilötyt tuotteet.

Salmiakit ovat usein kovia, sitkeitä tai molempia, joten nopea syöminen ei ole kovin helppoa. Myöskin salmiakkikarkkien suolaisuus on mukavampi sulatella hitaasti.

Verkkaisesti nautiskeleminen on myös järkevää, kun mausta pitää. Esimerkiksi Chilen ruokakulttuurista käsin mustan herkun hidas syöminen voi näyttää erikoiselta, koska siellä salmiakki ei ole suosittua.

Taru Lindblom

ruokakulttuurin professori

Helsingin yliopisto

Ampiaisten ja mehiläisten kaipaamat kukat löytyvät hyvin auringonvalossa. Hyttynen löytää veriaterian muun muassa hajuaistillaan.

Miksi ampiaiset ja mehiläiset viihtyvät auringossa, mutta hyttyset ja sudenkorennot varjossa?

Ronja Roiko, 4

Ampiaiset ja mehiläiset tarvitsevat kukkien mettä ravinnokseen. Useimmat kukat tarjoavat parhaiten mettä aurinkoisina päivinä ja ne on helpointa löytää auringonvalossa.

Ampiaiset löytävät myös saalishyönteisensä pääasiassa näköaistin avulla. Myös mehiläisten ja ampiaisten elimistö pitää lämmöstä.

Hyttyset taas hyödyntävät lähinnä haju- ja lämpöaistiaan uhrinsa löytämiseen. Ne aistivat ihmisten ja muiden eläinten hengityksessä syntyvän hiilidioksidin sekä ihon tai turkin lämmön. Se onnistuu parhaiten varjoisissa ja viileissä paikoissa, joissa tuuli ja auringon lämpö eivät ole häiritsemässä.

Hyttysten iho eli kutikula on myös huomattavasti ohuempi kuin ampiaisilla ja mehiläisillä. Siksi ne voisivat kuivua kuoliaaksi pitkään auringonpaisteessa oleskeltuaan.

Sudenkorennot taas lentävät mielellään sekä varjossa että auringossa. Ne saalistavat pääasiassa lentäviä hyönteisiä näköaistinsa avulla.

Toukkavaiheessa sudenkorennot puolestaan elävät vedessä. Usein paikkana on varjoisa lammikko tai puro. Niinpä myös etenkin äskettäin kuoriutuneita ja munivia sudenkorentoja voi monesti nähdä siellä lentelemässä.

Juho Paukkunen

museomestari

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Karvojen peittämä kameli jaksaa elellä vaikka Egyptin paahteessa.

Miksi eläinten ei tarvitse käyttää aurinkorasvaa?

Helmi Kuokkala, 3

Jos ihmisen ihossa on vähän melaniini-nimistä pigmenttiä eli väriainetta, iho on vaalea. Silloin on tärkeää suojautua voimakkaalta auringonvalolta. Muuten meille näkymätön auringon ultraviolettivalo eli UV-valo vahingoittaa helposti ihon soluja eli pienenpieniä rakennuspalikoita.

Iho tarvitsee kuitenkin pienen määrän ultraviolettivaloa, koska sen avulla ihosolut tuottavat elimistölle välttämätöntä D-vitamiinia. Vaalea ihon pigmentti auttaa saamaan heikommastakin auringonvalosta tarpeeksi UV-valoa.

Jos ihmisellä on tumma pigmentti, se estää tehokkaasti liiallisen ultraviolettivalon tunkeutumisen ihon soluihin. Tropiikissa eli lähellä päiväntasaajaa elävillä eläinlajeilla iho on yleensä tumma.

Eläinten karva- ja höyhenpeite on myös erittäin hyvä suoja liialliselta UV-säteilyltä. Nisäkkäillä karvapeitteeltä paljaat kohdat ovat yleensä tummia. Myös matelijoiden suomupanssari on riittävän paksu torjumaan UV-säteilyä. Aurinkorasvan käyttämisestä ei olekaan tosiaan muille eläimille kuin ihmisille hyötyä.

Jussi Viitala

tietokirjailija, biologian tutkija

Sateenkaari tuntuu väistelevän katsojaa, joka yrittää lähestyä sitä.

Voiko lentokone lentää sateenkaaren läpi?

Alma Riski, 6

Sateenkaari on valoilmiö, joka syntyy, kun Auringon valo taittuu sadepisaroista. Ilmiö näkyy aina päinvastaisessa suunnassa kuin missä Aurinko on.

Maan päällä olevan katsojan näkökulmasta voi näyttää siltä, että lentokone lentää sateenkaaren läpi. Myös esimerkiksi kauko-ohjattavan lennokin voisi ohjata sen lävitse.

Lentokoneen kyydissä olevan ihmisen näkökulmasta puolestaan näyttää, ettei kone voi lentää sateenkaaren läpi. Jos lentokone nimittäin yritetään ohjata kohti sateenkaarta, kaari näyttää kulkevan samaan suuntaan ja samaa vauhtia kuin kone.

Samoin käy vaikkapa autolla ajaessa. Tämä johtuu siitä, että sateenkaari ei varsinaisesti sijaitse missään, vaan valoilmiö pysyy paikallaan katsojan suhteen, vaikka sitä yrittäisi lähestyä.

Tiera Laitinen

tutkija

Ilmatieteen laitos

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat