Etelämantereen jäähyllyt ovat menettäneet 25 vuodessa massastaan 12 biljoonaa tonnia – nyt huolena on myös vakaana pidetty ”Nukkuva jättiläinen”

Etelämantereen mannerjäätiköitä on tutkittu kohtalaisen vähän. Tiedämme ilmastokriisin heikentäneen aluetta, mutta emme tiedä vahingon määrää. ”Etelämantereelta ei tule hyviä yllätyksiä”, kuvailee glasiologi John Moore.

Kuva 60-metrisestä Getz-jäähyllystä Etelämantereella vuodelta 2016. Uuden tutkimuksen mukaan jäähyllyistä putoaa mereen paloja hälyttävällä vauhdilla.

11.8. 18:37 | Päivitetty 11.8. 20:37

Etelämantereen jäätiköt heikkenevät ilmastokriisin myötä enemmän kuin aiemmin luultiin, kertovat tuoreet asiaa uusin tavoin valaisevat tutkimukset. Aiheesta uutisoivat muun muassa uutistoimisto Reuters ja brittilehti The Guardian.

Kaksi erillistä keskiviikkona julkaistua tutkimusta antavat hälyttävän kuvan ilmasto­kriisin vaikutuksista Etelämantereeseen.

Ensimmäinen Nature-lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa Etelämantereen jäähyllyjen menettäneen mereen putoavan jäämassan myötä lähes kaksinkertaisesti enemmän jäätä kuin aiemmin luultiin.

Jäähyllyt ovat mannerjäätiköissä kiinni olevia, meressä kelluvia jäämassoja. Ne tukevat itse jäätiköitä ja estävät niitä liukumasta mereen. Normaalisti jäähyllyistä putoaa kausittain paloja, joka korvautuu ajan myötä uudella jäällä. Näin hyllyjen massa pysyy suurin piirtein samana.

Meren lämmetessä jäähyllyt pudottavat kuitenkin huomattavasti enemmän massaa kuin ne saavat luonnollisesti takaisin, mikä hioo niiden kokoa hiljaa pienemmäksi.

Nyt tehdyn satelliittikuvien analyysin mukaan Etelämantereen jäähyllyt ovat menettäneet tavanomaisen sulamisen ja jääpalojen putoamisen myötä 12 biljoonaa tonnia jäämassaa vuodesta 1997 lähtien. Se on noin kaksi kertaa niin paljon kuin aiemmin luultiin.

”Kun Etelämantereen jäätikköalueita yritetään kartoittaa, sukellusvene on kuin sokea mies kepin kanssa.”

Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa tutkimusprofessorina toimiva geofyysikko ja glasiologi John Moore kertoo HS:lle, että vaikka uudet tiedot ovat merkittäviä, ne eivät ole yllättäviä. Etelämannerta on nimittäin tutkittu huomattavan vähän.

Tämä johtuu pitkälti resurssien puutteesta, mutta myös käytännöllisistä haasteista. Etelämanner on aivan valtava paikka, jonne on vaikea päästä ja jossa on vaikea toteuttaa tutkimusta.

”Kun Lapin kokoisia jäätikköalueita yritetään kartoittaa sukellusveneellä, se on kuin sokea mies tiellä kepin kanssa. On erittäin paljon, mitä emme vielä tiedä”, Moore sanoo.

Uusista tutkimuksista saatu tieto on Mooren mielestä hälyttävää. Muuta ei kuitenkaan voida edes odottaa.

Me nimittäin tiedämme, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa vahinkoa Etelä­mantereen jäätiköille. Kysymys on vain siitä, mitä siitä pystymme tutkimuksissa havaitsemaan.

”Sanotaan, että vanhasta talosta ei löydy hyviä yllätyksiä. Sama pätee Etelä­mantereeseen.”

Suurin osa havaitusta jäähyllyjen heikentymisestä on tapahtunut Etelämantereen läntisellä puolella, joka on merenpinnan alapuolella ja siksi meren lämpenemisen armoilla.

Tutkimus kertoo kuitenkin, että myös vakaana pidetyn Etelämantereen itäisen mannerjäätikön jäähyllyt menettävät enemmän massaa kuin saavat takaisin.

Hälyttävät uutiset eivät lopu yhteen tutkimukseen. Samana päivänä julkaistu erillinen artikkeli avaa Etelämantereen itäisen mannerjäätikön tilannetta enemmän.

”Nukkuvaksi jättiläiseksi” kutsuttu EAIS (East Antarctica Ice Sheet) on maailman suurin mannerjäätikkö, johon kuuluu suurin osa maailman jäästä. Se on huomattavasti suurempi kuin läntinen vastineensa tai esimerkiksi Grönlannin mannerjäätikkö, joiden sulaminen on huolestuttanut tutkijoita suuresti viime vuosina.

Jos koko EAIS sulaisi, se nostaisi merenpintaa peräti 52 metriä. Onneksemme EAIS:n kalliopohja on suurimmilta osin merenpinnan yläpuolella, minkä takia meren lämpeneminen ei vaikuta siihen. Siksi sitä pidettiin pitkään vakaana.

Tuore artikkeli kuitenkin kertoo, että myös EAIS on ottanut ilmastokriisin myötä jo osumaa.

Tutkijat varoittavat, että jos ilmaston lämpenemistä ei saada hillittyä 2 celsius­asteeseen, uhkaa myös EAIS sulaa yhä enemmän. Tämä nostaisi merenpintaa monilla metreillä jo parissa vuosisadassa, ellei aiemmin.

Massiivinen aukko Etelämantereen läntisen puolen mannerjäätikössä vuonna 2019. Aukko on 39 neliökilometrin kokoinen ja lähes 300 metrin korkuinen.

Moore puolestaan uskoo monen metrin nousun olevan jo väistämätöntä. Epävarmuus on enää siinä, kuinka nopeasti se tulee tapahtumaan.

”Päästöjä on tullut teollisesta vallankumouksesta lähtien niin paljon, että ne tulevat vaikuttamaan jäätiköihin vuosisatojen ajan. Mielestäni meidän pitäisi vain pyrkiä jäätiköiden vakauttamiseen.”

Moore työskentelee itse projekteissa, joissa yritetään vakauttaa jäätikköjä ja estää jään putoamista mereen. Vaikka ne onnistuvat, on lopputulosta todella vaikea ennakoida.

”Esimerkiksi Grönlannin ja arktisen alueen jäätiköiden sulamista osaamme arvioida kohtalaisen hyvin, mutta Etelämanner on suuri riski.”

Uusi analyysi tarkastelee EAIS:n reaktiota menneisyyden lämpimiin kausiin ja luo sen kautta digitaalisia simulaatioita tulevista skenaarioista.

Huonoimmassa tapauksessa EAIS saattaa sulaa tarpeeksi nostaakseen merenpintaa jopa viidellä metrillä vuoteen 2500 mennessä. Tämä piirtäisi koko maailmankartan uudestaan ja vaikuttaisi miljoonien ihmisten elämään tehden monet rannikkoalueet asuttamattomiksi.

Parhaassa tapauksessa EAIS saattaisi kuitenkin kerätä jopa lisää jäätä lumisateista, mikä puolestaan alentaisi merenpintaa.

Ihmisten toiminnalla on EAIS:n tulevaisuuteen joka tapauksessa suuri vaikutus, minkä vuoksi uudet tiedot sen sulamisesta on syytä ottaa vakavasti. ”Nukkuvan jättiläisen” olisi hyvä antaa jatkaa uniaan.

Oikaisu 11. elokuuta kello 20.37: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että satelliittikuvien analyysin mukaan Etelämantereen jäähyllyt olisivat menettäneet 12 triljoonaa tonnia jäämassaa vuodesta 1997. Oikea luku on 12 biljoonaa tonnia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat