Kuinka woke olet? Tee testi, joka perustuu tutkijan mittariin

Korkeat woke-pisteet saaneilla on enemmän masennusta ja ahdistusta.

20.10. 2:00 | Päivitetty 20.10. 6:15

Syrjintää ja epäoikeudenmukaisuuksia tunnistavaa ja niihin puuttuvaa liikehdintää on ruvettu nimittämään woke-kulttuuriksi.

Suomeksi woke tarkoittaa hereillä olemista, mutta sen voisi kääntää myös tiedostavuudeksi.

Kannattajiensa mielestä se on asiaankuuluvaa ja vastustajien mielestä liiallista herkkyyttä nähdä ympärillä muun muassa rasismia, seksismiä ja sukupuolivähemmistöjen syrjintää.

Ilmiöön liittyy kaksi muutakin englanninkielistä termiä: cancel- ja callout-kulttuuri. Molemmilla tarkoitetaan sitä, että puututaan aktiivisesti toisten poliittisesti kyseenalaisena pidettyyn toimintaan tai kirjoitteluun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Cancelointi vie puuttumisen henkilöön käyvään boikotointiin asti.

Turun yliopiston psykologian tutkija Oskari Lahtinen on kehittänyt psykologisen mittarin, jonka avulla voi tutkia woke-asenteiden yleisyyttä. Hän kutsuu niitä tutkimuksessaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asenteiksi.

Oskari Lahtinen on tutkija Turun yliopistossa.

Tutkimus on nyt vertaisarviossa tieteellisessä julkaisussa. Ennakkoversion voi lukea Psyarxiv-palvelusta.

”Minua on kiinnostanut se, kuinka yleisiä tällaiset asenteet ovat Suomessa”, Lahtinen kertoo.

”Otan pienen riskin, kun tutkin woke-ilmiötä, koska ihmisillä on siitä todella voimakkaasti eriäviä mielipiteitä ja vahvoja tunteita.”

Alla on suppeampi versio mittarista, ja siihen vastaamalla saat arvion siitä, kuinka woke olet.

Tutkimuksiaan varten Lahtinen kerää aineistoa erillisessä, laajemmassa kyselyssä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asenteista. Voit osallistua myös siihen tämän linkin kautta.

Lahtisen asennemittarissa on 15 väittämää, joiden kannattamisen tai vastustamisen perusteella selviää vastaajan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asenteiden voimakkuus.

Väittämät perustuvat tiettyihin rasismiin, feminismiin ja sukupuoleen liittyviin teorioihin ja niistä julkisuudessa levinneisiin ideoihin. Näihin teorioihin kuuluu esimerkiksi Yhdysvalloissa paljon keskustelua herättänyt kriittinen rotuteoria, jonka mukaan rasismi on kietoutunut syvälle amerikkalaiseen yhteiskuntaan.

Mittarissa kantaa on otettava muun muassa seuraaviin väitteisiin: Valkoihoinen ei voi ymmärtää, miltä tummaihoisesta tuntuu. Transnaiset olympialaisissa eivät edistä naisten oikeuksia. Karl Marxin ideoilla ei tulisi olla nykyistä enempää vaikutusvaltaa kotimaan politiikassa.

Mittarin väittämät ovat valikoituneet laajemmasta kokoelmasta väitteitä sen perusteella, miten hyvin ne kuvastavat tilastollisessa analyysissä asennoitumista sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Lahtinen tutki mittarillaan asenteita Turun yliopistossa opiskelijoiden ja henkilökunnan parissa. Tutkimukseen osallistui lähes 850 ihmistä.

”Henkilökunnan ja opiskelijoiden väliset keskimääräiset erot eivät olleet kovin dramaattisia siinä, miten vahvat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asenteet heillä oli. Mutta erot olivat näiden ryhmien sisällä suuria.”

Lahtinen ei hämmästynyt siitä, että vahvimmat woke-asenteet olivat humanistisissa ja sosiaalitieteissä, mutta hänen oman alansa psykologian nouseminen kärkeen tuli hienoisena yllätyksenä.

Opiskelijoista kaikkein korkeimmat woke-pisteet saivat psykologian ja sosiaalitieteiden opiskelijat.

Luonnontieteiden opiskelijat sitä vastoin saivat mittarista pienimmät pisteet. He ovat keskimäärin melko selvästi eri mieltä woke-väittämien kanssa.

Yliopiston henkilökunnan joukossa selvästi korkeimmat woke-pisteet olivat humanistisissa tieteissä. Kauppatieteilijät saivat pienimmät pisteet. Luonnontieteiden ja lääketieteiden aloilla olevat sijoittuivat keskivaiheille, mutta hekin olivat keskimäärin eri mieltä woke-väittämien kanssa.

Joillakin muilla aloilla oli niin vähän vastaajia, etteivät tulokset niistä ole Lahtisen mukaan luotettavia.

Kävi myös ilmi, että koko aineistossa naisilla oli mittarin perusteella voimakkaammat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asenteet kuin miehillä.

Osallistujat vastasivat myös ahdistusta, masennusta ja onnellisuutta kartoittaviin kysymyksiin.

Korkeat woke-pisteet saaneilla oli enemmän ahdistusta ja masennusta kuin muilla. He olivat myös vähemmän onnellisia.

”Se oli mielenkiintoista, koska näin oli riippumatta siitä, oliko henkilöllä itsellään kokemuksia sorretuksi tulemisesta. Pelkästään se, että sinulla on tällainen maailmankuva tarkoitti, että olet myös masentuneempi ja ahdistuneempi”, Lahtinen sanoo.

Erot hyvinvoinnissa olivat todella suuria. Korkeat woke-pisteet saaneilla opiskelijoilla oli 71 prosenttia enemmän ahdistuneisuutta, 39 prosenttia enemmän masentuneisuutta ja lähes seitsemän prosenttia vähemmän onnellisuutta kuin matalat woke-pisteet saaneilla.

Lahtinen muistuttaa, että kyse on korrelaatiosta eikä syy-seuraussuhteesta. Ei siis voi sanoa tämän tutkimuksen perusteella, seuraako mieliala maailmakuvasta vai maailmankuva mielialasta. Niiden välinen yhteys voi johtua kokonaan muistakin syistä.

Myös muissa tutkimuksissa on usein huomattu, että konservatiivit ovat onnellisempia kuin vasemmistolaiset. Woke-asenteet ovat tyypillisesti enemmän vasemmalla kuin oikealla.

Kiinnostava löydös Lahtisen tutkimuksessa oli myös se, että sekä 10 että 15 väitteen kysymyspatterit toimivat hyvin psykometrisinä mittareina. Tästä kertoo se, että vastaukset väittämiin olivat vahvassa yhteydessä toisiinsa.

Jos kannatti yhtä woke-väitettä, kannatti todennäköisesti muitakin, vaikka väittämien aiheet olisivat liittyneet keskenään niinkin etäisiin aiheisiin kuin Marxiin tai transsukupuolisiin urheilijoihin.

”Skaala toimi hyvin. Jotain samaa siellä on, mitä se mittaa.”

Lahtinen kysyi osallistujien kantaa myös tällaiseen itsearvioväitteeseen: Jos ystäväni kutsuisi minua hyvää tarkoittaen sanalla "woke", olisin arviosta samaa mieltä – riippumatta siitä hyväksynkö itse termin.

Käsitys omasta woke-henkisyydestä oli sekin melko vahvassa yhteydessä vastaajan mittarista saaman tuloksen kanssa.

Muutos jutun woke-testiin 20.10. klo 10.35: Muutettu testin pisteskaala 10–40:stä 0–30:een ja lisätty tuloksiin hieman woke -kategoria.

Oikaisu 20.10. klo 11.36: Korjattu kohta, jossa kerrottiin, että korkeat woke-pisteet saaneilla opiskelijoilla oli 71 prosenttia enemmän masentuneisuutta ja 39 prosenttia enemmän ahdistusta. Oikein on 71 prosenttia enemmän ahdistuneisuutta ja 39 prosenttia enemmän masentuneisuutta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat