Mihin lukuun saakka ihminen ehtisi elämänsä aikana laskea?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös punkin nielaisemista, myyräkuumetta ja pilvien olemusta. Entä miksi täysikuu ei näy päivällä?

Numeroiden laskeminen voi olla yllättävän työlästä, kun ne vain suurenavat.

16.9. 2:00 | Päivitetty 16.9. 8:50

Voitto Kettunen, 4

Ihminen voisi ehtiä elämänsä aikana laskemaan noin kolmeensataan miljoonaan. Numeroina ilmaistuna tuo luku on 300 000 000 eli siinä on kolmonen ja sen perässä kahdeksan nollaa.

Tämä vastaus on saatu olettaen, että ihminen käyttäisi 70 vuotta elämästään laskemiseen. Kolmasosa tuosta ajasta on laskettu nukkumiseen ynnä muuhun täysin välttämättömään toimintaan.

Laskutoimitusta varten on huomioitava, että 70 vuodessa on noin kaksi miljardia sekuntia. Testasimme myös itse, että tyypillisen yhdeksännumeroisen luvun ääneen sanominen kestää noin viisi sekuntia.

Tätä voi kokeilla myös kotona sanomalla vaikkapa 123 456 789 eli satakaksikymmentäkolmemiljoonaa neljäsataaviisikymmentäkuusituhatta seitsemänsataakahdeksankymmentäyhdeksän.

Pienten lukujen sanomisen kestolla ei ole juuri merkitystä, sillä niitä on kovin vähän verrattuna kaikkiin suuriin lukuihin, joita laskettaessa pitäisi sanoa.

Todellisuudessa kukaan ei tietenkään voi käyttää elämäänsä pelkkään laskemiseen. Se olisi sekä fyysisesti että henkisesti liian uuvuttavaa.

Jos leikitään ajatuksella, että laskemiseen käytettäisiin koko työura eli esimerkiksi 45 vuotta työaikana 1 800 tuntia vuodessa, hommassa päästäisiin 60–100 miljoonaan saakka.

Camilla Hollanti

matematiikan professori

Aalto-yliopisto

Ragnar Freij-Hollanti

matematiikan yliopistonlehtori

Aalto-yliopisto

Punkit kantavat hankalia taudinaiheuttajia.

Jos punkin syö, voiko sen levittämä tauti tarttua ihmiseen?

Vilma Vuori, 7

Suomen punkit eli puutiaiset levittävät kahta eri pöpöä: borrelia-bakteeria ja puutiaisaivotulehdus-virusta eli TBE-virusta. Jos vahingossa syö punkin, on kuitenkin epätodennäköistä, että saa tartuntaa.

Borrelia-bakteerista tiedetään, että se ei ole tarttunut vauvaan, joka on vahingossa syönyt punkin. Muitakaan syömällä tapahtuneita tartuntoja ei ole todennäköisesti tapahtunut.

Koirat ja kissat saattavat niellä helposti joskus punkin puhdistaessaan turkkiaan, mutta lemmikitkään tuskin saavat borrelia-tartuntaa sillä tavoin.

Borrelia voi tarttua silloin, kun bakteeria kantava punkki puree ja on kiinnittyneenä ihoon riittävän kauan, yleensä yli vuorokauden.

TBE-virus voi tarttua ihmiseen suun kautta. Tiedetään useita tautiryvästymiä, jotka ovat saaneet alkunsa kuumentamattoman vuohen maidon juomisesta.

Tällöin on siis tapahtunut niin, että punkki on tartuttanut TBE-viruksen vuoheen ja vuohi on erittänyt virusta maitoonsa. Kuumennus tuhoaa viruksen.

Voikin periaatteessa olla mahdollista, että TBE-virus voi tarttua myös, jos syö virusta kantavan punkin, mutta en ole koskaan kuullut sellaista tapahtuneen. Puutiaisaivotulehduskin tarttuu useimmiten virusta kantavan punkin pureman välityksellä.

Jukka Hytönen

bakteeriopin apulaisprofessori

Turun yliopisto

Metsämyyrä kantaa kuumevirusta koko elämänsä, jos se kerran viruksen saa.

Ihmiset voivat saada myyräkuumeen myyrien jätöksistä, mutta mistä myyrät saavat sen?

Theo Strandén, 5

Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama tauti, jota metsämyyrät levittävät. Virus leviää tosiaan metsämyyrien ulosteiden kautta.

Ihminen voi saada tartunnan hengitysteitse pölyävissä paikoissa. Puumala-virus säilyy tartuntakykyisenä huoneenlämmössä kaksi viikkoa, talvella kylmässä kauemmin. Kun metsämyyrä kerran saa tartunnan, se levittää virusta loppuelämänsä.

Puumala-viruksen sukulaisia elää lukuisissa muissa jyrsijälajeissa ympäri maailmaa. Noita sukulaisviruksia esiintyy myös hyönteisiä syövissä pikkunisäkkäissä, kuten päästäisissä ja kontiaisissa sekä lepakoissa.

Virukset ovat kehittyneet miljoonien vuosien kuluessa eläinten mukana. Puumala-viruksenkin kantamuodot ovat eläneet jo metsämyyrien esi-isissä.

Myyrät liikkuvat luonnossa keskenään samoissa koloissa ja käytävissä. Puumala-virustartunta tapahtuu joko hengitysteitse tai suun kautta.

Aikuiset metsämyyräkoiraat voivat myös lisääntymisaikana tapella elinpiireistään ja purra toisiaan, jolloin virus voi levitä syljen mukana. On myös epäilty, että virus voisi levitä metsämyyrien paritellessa.

Puumala-virus ei nykyisen tietämyksen mukaan ole mikään metsämyyrien tappajatauti, mutta voi aiheuttaa lievempiä vaikutuksia. Voi olla, että virustartunnan saaneet myyrät selviytyvät esimerkiksi ankarista talvista heikommin.

Heikki Henttonen

metsäeläintieteen emeritusprofessori

Luonnonvarakeskus

Pilvet koostuvat hyvin pienistä pisaroista tai jääkiteistä.

Voiko pilveä säilöä esimerkiksi purkkiin? Jos voi, niin kuinka kauan se säilyy ”pilvenä”?

Helmi Erola, 12

Pilvet koostuvat hyvin pienistä vesipisaroista tai joskus myös jääkiteistä. Nuo pisarat tai kiteet ovat usein vain muutaman mikrometrin eli millimetrin tuhannesosan kokoisia.

Vähän samanlaisia pisaroita voi tuottaa esimerkiksi huonekasvien kasteluun tarkoitetulla sumuttimella, mutta sillä tehtyjen pisaroiden koko on paljon suurempi.

Pilvien pisarat ovat niin pieniä, että ne putoavat alas hyvin hitaasti. Pilvien alla on yleensä myös nousevia ilmavirtauksia, jotka kannattelevat pisaroita, jolloin pilvi ei hevillä putoa alas.

Olisi kyllä mahdollista kaapata pala pilveä purkkiin. Se voisi onnistua vaikkapa sopivasti imaisemalla sitä purkin sisään.

Purkissa pisarat aika nopeasti putoaisivat pohjalle tai ajautuisivat seinämille. Siellä pisarat tiivistyisivät suuremmiksi pisaroiksi tai vesikalvoksi, jolloin alkuperäinen pilvenpala katoaisi. Pilveä ei voisikaan pitää purkissa kuin muutaman sekunnin.

Paras tapa ihailla pilviä onkin katsella niitä taivaalla.

Tom Kuusela

fysiikan yliopistotutkija

Turun yliopisto

Täysikuu on näyttävä öisellä taivaalla.

Miksi täysikuu ei näy koskaan päivällä, vaikka puolikas tai pienempi kuu näkyy?

Edith Jalonen, 6

Kuu näkyy taivaalla kirkkaana, mutta Kuu ei itse säteile tai tuota valoa. Näkemämme Kuun valo on Auringon valoa, joka heijastuu Kuun pinnalta meitä kohti.

Koska Kuu kiertää kiertoradallaan maapallon ympäri, Kuun pinta näkyy maapallolle eri aikaan eri kokoisena.

Täysikuu näkyy silloin, kun koko Kuun Auringon valaisema osa on meitä kohti. Puolikkaana tai sirppinä Kuu näkyy, kun vain osa Auringon valaisemasta Kuusta osoittaa maapallon suuntaan.

Täydenkuun aikaan Kuu on Maan takana Auringosta katsoen eli maapallon yöpuolella. Siksi täysikuu näkyy vain yöllä.

Kun Kuu liikkuu radallaan Maan takaa kohti Aurinkoa, osa valaistuneesta Kuusta näkyy Maahan myös päivällä. Silloin Kuu näkyy tosiaan sirppinä tai puolikkaana.

Silja Pohjolainen

tähtitieteen dosentti ja yliopisto-opettaja

Turun yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat