Kööpenhaminan edustalle nousee suuri tekosaari, eikä se ehkä jää ainoaksi – tutkija pelkää haittoja Itämerelle

Lynetteholmin idea on suojata kaupunkia merenpinnan nousulta. Suunnittelijoiden mukaan saaren vaikutus itämeren virtauksiin tai suolaisuuteen on prosentin osasia.

Kööpenhaminan tekosaaren teko kestää vuosikymmeniä. Havainnekuva.

14.9. 2:00 | Päivitetty 14.9. 11:41

Jos Kalasataman tai Jätkäsaaren työmaat tuntuvat suurilta, kannattaa suunnata katse Kööpenhaminaan.

Kaupungin edustalle ollaan rakentamassa kokonaista uutta tekosaarta Lynetteholmia. 60 hehtaarin kokoiselle saarelle on suunniteltu muun muassa 15 000–20 000 asuntoa sekä metrolinja.

Vuosikymmeniä kestävä rakennushanke on käynnistynyt saaren rantaviivojen rakentamisella. Niiden odotetaan valmistuvan vuoteen 2026 mennessä.

Koko saaren valmistuminen vie vuosikymmeniä, luultavasti 2050-luvulle. Sen jälkeen uutta asuinaluetta saatetaan rakentaa sen päälle vielä parikymmentä vuotta.

Kööpenhaminan väkiluvun ennustetaan kasvavan, joten uusille asunnoille on tarvetta.

Todellinen syy Lynetteholmin rakentamiseen on kuitenkin huoli merenpinnan noususta. Jos arviot merenpinnan noususta pitävät paikkansa, uhkaa Kööpenhaminan historiallinen keskusta jäädä isoilta osin tulvien alle vuosisadan loppuun mennessä.

Tekosaari toimii vanhaa kaupunkia suojaavana patona. Se myös mahdollistaa sulkuportin, jolla satama voidaan sulkea myrskyjen uhatessa.

Kaupunkia olisi voitu suojata pelkällä padollakin, mutta saaressa on siihen verrattuna kolme etua. Ensinnäkin se on luonteva sijoituspaikka maa-ainekselle, jota syntyy jatkuvasti muissa rakennushankkeissa Kööpenhaminassa ja sen lähistöillä.

Juuri maan vastaanotto on Lynetteholmin keskeinen rahoituskeino. Asunnoista saatavat tulot puolestaan voisivat mahdollistaa saaren kehittämisen kaupunginosaksi.

Kaikki eivät ole saaresta varauksettoman innostuneita. Århusin yliopiston soveltavan meriekologian ja mallinnuksen professori Jacob Carstensen on huolissaan saaren vaikutuksesta herkän Itämeren tilaan.

Lynetteholm rakennetaan Kööpenhaminan ja Malmön väliseen Juutinrauman salmeen. Se on yksi kolmesta salmesta, joita pitkin Pohjanmeren vesi pääsee Itämereen. Juutinrauman osuus koko virtaamasta on runsas neljännes.

Lynetteholmin kohdalla salmi on alle 27 kilometriä leveä. Tämän lisäksi osa saaresta ulottuu toiseen salmen syvänteistä.

”Nähdäkseni on selvää, että saarella tulee olemaan vaikutusta veden kulkuun Itämeren ja Pohjanmeren välillä. On epäselvää, mikä sen vaikutus Itämeren ekosysteemiin tulee olemaan. Asia vaatisi vielä paremman arvioinnin”, Carstensen toteaa.

Tanska tekee huomattavan osan sähköstä tuulivoimalla. Suunnitteilla on keinosaari, jolle on rakennetaan suuri määrä tuulivoimaloita.

Lynetteholmista on luonnollisesti tehty ympäristöarviointi.

Tanskan hydrologisen instituutin mallinnusten mukaan Lynetteholm vähentää veden virtausta salmessa keskimäärin 0,25 prosenttia. Optimistisimman laskelman virtaus ei vähene lainkaan, pessimistisimmän mukaan muutos on 0,5 prosentin luokkaa.

Myöhemmin saman tuloksen vahvisti alankomaalainen konsulttiyhtiö Deltares. Carstensen ei sinänsä epäile mallinnuksia.

”Kysymys on kuitenkin siitä, mitä keskimäärin 0,25 prosenttia lopulta tarkoittaa Itämeren pohjan biosysteemille ja hapen määrälle syvänteissä.”

CarstenSENin pelko liittyy niin sanottuihin suolapulsseihin, Ne ovat suolaisen veden massoja, jotka kulkevat Tanskan salmien läpi poikkeuksellisissa myrskyoloissa.

Pulssit toistuvat satunnaisesti, tyypillisesti vain muutamia kertoja vuosikymmenissä. Ne ovat käytännössä ainoa tapa, jolla Itämeren hapettoman syvänteet saavat uutta happipitoista vettä.

”Jos virtaus vähenee keskimäärin 0,25 prosenttia, paljonko se leikkaa suolapulssin kaltaista poikkeusvirtaamasta? Tämän mallintaminen on nähdäkseni hyvin vaikeaa”, Carstensen pohtii.

Kun Ruotsin ja Tanskan yhdistävää Juutinrauman siltaa rakennettiin, sillan vaikutuksia virtauksiin pyrittiin korvaamaan leventämällä virtausväylää. Lynetteholmin suunnitelmissa vastaavaa ei ole otettu huomioon.

Lynetteholmia rakentaa Kööpenhaminan kaupungin ja Tanskan valtion yhdessä omistava By og havn -yhtiö.

Sen teknisen puolen projektipäällikkö Hans Vasehus tuntee hyvin ympäristöarviot. Niiden mukaan saaren vaikutus Itämeren suolaisuuteen on samaa luokkaa kuin virtaukseenkin, siis 0,25 prosentin luokkaa.

”Tämä on arvioitu siinä määrin pieneksi, ettei kompensointia nähty tarpeelliseksi. Mutta lopulta se on tietenkin poliittinen päätös – jos kompensaatiota kaivataan se teknisesti olisi kyllä mahdollista tehdä.”

”Toki merenpohjan tai rantojen kaivaukset sitten häiritsevät aina paikallista ekosysteemiä, eli asiassa on toinenkin puoli.”

Vaakakupissa painaa sekin, että merenpinnan tulevan nousun on arvioitu kompensoivan virtaaman pienenemisen noin kymmenessä vuodessa.

”Ekosysteemit ovat hyvin mutkikkaita ja arvaamattomia.”

Lynetteholm ei ole ainoa Tanskan keinosaariprojekti. Maa suunnittelee myös kahta suurta energiasaarta, joissa ajatuksena olisi tuottaa tuulivoimaloilla hiilineutraalia energiaa. Tanska tuottaa energiajärjestö IEA:n mukaan jo puolet sähköstä tuulella.

Pohjanmeren puolelle suunnitellun saaren suunnitelma on hyväksytty, ja sen on tarkoitus valmistua 2033. Itämeren puolelle suunniteltu saari on vasta suunnitteluasteella. Näissä saarissa Carstensen ei näe uhkia virtauksille.

”Suunnitellussa paikassa meri on niin leveä, etten usko saaren muodostavan veden liikkeelle pullonkaulaa”.

Muita vaikutuksia saarilla saattaa kuitenkin olla.

”Voi esimerkiksi olla eläinlajeja, jotka eivät nykyisellään pysty siirtymään meren yli, mutta mahdollinen lepopaikka keskellä muuttaisi tilannetta. Ekosysteemit ovat hyvin mutkikkaita ja arvaamattomia.”

Vaikka professori ymmärtää tarpeen tuulivoimalle ja Kööpenhaminan suojaamiselle, saa merialueiden hyödyntäminen hänet mietteliääksi.

”Meillä Tanskassa ei ole koskematonta maaluontoa, vaan kaikki on ihmisen muokkaamaa. Itse toivoisin perusteellista keskustelua ennen kuin merialueille tehdään sama.”

Lue lisää: Itämeri on paikoin niin huonossa tilassa, että sen näkeminen omin silmin nostaisi ihmisissä haloon, sanoo tutkija

Lue lisää: Itämeri on todellinen kummajainen ja itse asiassa melkein järvi – HS:n laaja tiedeartikkeli näyttää Itämeren ainutlaatuisuuden ja kertoo, miten se voitaisiin vielä pelastaa

Oikaisu 14. syyskuuta kello 1145: Tekosaarelle on suunniteltu 15 000–20 000 asuntoa, ei asuintaloa, kuten tekstissä luki aluksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat