Jossakin kulkee peilikuvamme – ja ”kaksoisolento” voi olla muutenkin yllättävän samanlainen monella tavalla

Geneettiset yhdistelmät tuottavat maapallon väestöön ”kaksoisolentoja”. Heillä on paitsi samannäköiset kasvot, joskus myös samanlainen elämäntyyli.

Ihmisen geenien yhdistelmiä on paljon, mutta niin on ihmisiäkin. Siksi maailmassa on hyvinkin samannäköisiä ihmisiä, vaikka he eivät ole läheistä sukua toisilleen.

6.9. 2:00 | Päivitetty 6.9. 7:10

Melkein kaikki meistä ovat joskus nähneet sellaisen ihmisen, joka on hätkähdyttävän tuttu.

Näet aivan vieraan ihmisen vieraan kaupungin kadulla tai vieraassa maassa. Hän näyttää aivan naapurin Matilta tai koulukaveri Hannalta – tai muistuttaa jopa omaa peilikuvaasi.

Tuon tuntemattoman henkilön kasvojen piirteet ovat niin samanlaiset, että häntä voisi erehtyä luulemaan identtiseksi kaksoseksi.

”Kaksoisolennon” kasvoihin ovat selvästi vaikuttaneet samat geneettiset pistemutaatiot, jotka muovaavat ihmisen nenän, suun, huulten, silmien ja kallon luiden rakenteen muotoa.

Tiedämme, että tällaiset piirteet monesti periytyvät suvuissa. Mutta joskus kyse on myös geneettisestä sattumasta.

Tutkimuksessa olleita pareja on kuvattu näyttelyyn. Sinullakin on maailmalla ehkä kaksoisolento, joka ei kuitenkaan ole sinulle sukua.

NÄYTTÄÄ siltä, että tällaiset kaksoisolennot eivät vain näytä samanlaisilta. Näiden "keinotekoisten kaksosten" muistakin geeneistä ja niiden varianteista osa on samoja.

Espanjalaiset geneetikot tutkivat näitä ”kaksoisolentoja”. He pääsivät 32:n identtisen näköisen parin jäljille valokuvien avulla.

Kanadalainen taiteilija François Brunelle oli etsinyt näyttelyynsä pitkään tällaisia keinotekoisia kaksosia. Hän on esitellyt kuvattuja pareja näyttelyssä, jonka nimi on I'm not a look-alike!

Espanjalaiset geneetikot ottivat yhteyden joihinkin näistä pareista. Osa heistä suostui tutkimukseen, jossa henkilöiden geenejä sekvensoitiin eli luettiin.

Pareilta otettiin siksi sylkinäytteet perimän tutkimista varten ja myös näytteitä suoliston bakteerikannasta.

Näin kertoo professori Manel Esteller, joka on geneetikko Josep Carrerasin tutkimuslaitoksessa Barcelonassa Espanjassa.

Tutkijat selvittivät ensiksi, että tutkituilla ei ollut sukuyhteyksiä toisiinsa ainakaan sataan viime vuoteen.

Sitten espanjalaiset tutkivat kuvia tietokoneohjelmien avulla, kertovat Sciencen uutissivut.

Kahden kasvontunnistusohjelman mukaan 75 prosentilla tutkituista kasvojen ulkonäkö oli hyvin samanlainen. Se tarkoitti tutkimuksessa 25:ttä paria.

Tämä vastaavuus on lähellä ihmisen kykyä tunnistaa identtiset kaksoset. Heitä tutkittiin tarkemmin.

Tutkija selvittivät perimästä snippejä eli dna-erimänauhan yhden emäksen muutoksia. Yhdeksällä parilla oli tavallista enemmän monia yhteisiä snippejä.

Tutkittavat täyttivät myös kyselyn, jossa he kertoivat elintavoistaan.

Ulkoisesti samannäköiset ihmiset myös painoivat suunnilleen saman verran. He olivat lähes yhtä pitkiä.

Jos toinen oli vastannut kyselyssä tupakoivansa, oli todennäköisyys suuri sille, että myös toinen ”kaksoisolento” tupakoi. Samannäköisten koulutus myös oli samaa tasoa.

Tämä viittaa siihen, että ihmiseen vaikutti muitakin samoja geenejä kuin ne, jotka vaikuttavat kasvojen piirteisiin.

Maailmassa on niin paljon ihmisiä, että pelkkä geneettinen sattuma voi tuottaa ihmiselle monia samojen geenien variantteja, Esteller sanoo.

Tulos sinänsä ei ole kummoinen yllätys. Jos ulkonäköä muovaavat geenit ovat samankaltaisia, voi olettaa, että myös muissa geeneissä on yhtäläisyyksiä.

Nyt tällaisia ihmisiä on aiempaa helpompi löytää internetin avulla.

Tulokset tarjoavat sovelluksia eri aloilla. Se voi auttaa tutkimaan, mikä on ympäristön ja mikä perimän osuus ihmisessä. Perinteisesti tätä on tehty tutkimalla identtisiä kaksosia.

Oikeuslääketieteessä voisi perimien avulla rakentaa epäillyn kasvot.

Lääketieteessä voisi päätellä ihmisen kasvoista, minkälainen ylimalkaan on hänen perimänsä.

Tietoa voisi ehkä käyttää geneettisessä esiseulonnassa työkaluna. Sen avulla voisi ehkä myös havaita sairauksiin liittyviä geneettisiä mutaatioita, Esteller pohtii.

Tutkimus osoitti myös sen, että kasvojentunnistusohjelmistojen tarkkuudessa on yhä omat rajoituksensa.

Otos oli tutkimuksessa niin pieni, että tuloksia ei voi yleistää isoihin ryhmiin. Emme siis vielä tarkalleen tiedä, kuinka yleisiä havaitut geenien samankaltaisuudet ovat.

Lisäksi tutkimus keskittyi kaksoisolentoihin, jotka ovat eurooppalaista alkuperää. Siksi ei tiedetä, pätevätkö tulokset samalla tapaa muihin väestöihin.

Meillä kaikilla kuitenkin on ehkä oma kaksoisolento jossain päin maailmaa, Esteller sanoo.

"Olemme kaikki yhteydessä toisiimme.”

Tulokset julkaisi tiedelehti Cell Reports. Tiedote on EurekAlertissa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat