Tutkimus: Puukaupunkien rakentaminen maailman­laajuisesti vähentäisi tuntuvasti hiilipäästöjä – Suomessa tilanne on mutkikkaampi

Kansainvälinen tutkimus puoltaa puurakentamisen lisäämistä maailman­laajuisesti.

Valmiita elementtejä siirreltiin, kun Kuopiossa rakennettiin puista kerrostaloa kaksi vuotta sitten.

30.8. 18:00

Puukerrostalojen lisääminen globaalisti vähentäisi merkittävästi hiilipäästöjä, esittää uusi kansainvälinen tutkimus.

Avainasemassa ovat noin 4–12 kerroksiset puutalot.

Tutkijaryhmä mallinsi ensimmäistä kertaa, miten puurakentamisen lisääminen maailman mitassa vaikuttaisi maankäyttöön ja päästöihin.

Tutkimus julkaistiin akateemisessa Nature communications -lehdessä.

Muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin on kiihtynyt kaikkialla maailmassa.

Vuonna 2020 hieman yli puolet maailman väestöstä asui kaupungeissa. Vuoteen 2100 mennessä on mahdollista, että ihmiskunnasta 80 prosenttia on kaupunkilaisia.

Tutkijat laskivat kehityskulkuja, joissa uusi kaupunkeihin virtaava väestö asutettaisiin betonikerrostalojen sijaan puukerrostaloihin.

Tutkimuksen mukaan maapallo säästyisi noin 106 gigatonnin ylimääräisiltä päästöiltä vuoteen 2100 mennessä, jos 90 prosenttia kaupunkeihin muuttavasta uudesta väestöstä asutettaisiin puukerrostaloihin.

Säästetty päästömäärä vastaa karkeasti kolmen vuoden hiilipäästöjä maailmassa.

Puu on uusiutuva luonnonvara, jolla on kaikista rakennusmateriaaleista vähäisin hiilijalanjälki.

Lisäksi puut sitovat itseensä hiilidioksidia ilmakehästä yhteyttämisen avulla. Puut toimivat myös hiilivarastoina, joka säilyy, vaikka puu pilkottaisiin ja käytettäisiin rakentamiseen.

Yleensä kerrostalojen materiaaleina käytetään terästä ja betonia. Näiden tuotanto aiheuttaa noin kymmenen prosenttia maailman hiilipäästöistä.

Valtava puurakentamisen lisäys vaatisi valtavasti uutta talousmetsää, tutkimus esittää.

Jos 90 prosenttia uusista kaupunkilaisista asuisi puukerrostaloissa vuoteen 2100 mennessä, vaatisi se nykytilannetta 200 prosenttia enemmän tilaa istutetulle talous­metsälle.

Tutkijat muistuttavat, että luonnontilaisen metsän hakkaaminen ja korvaaminen talous­metsällä on luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin haitallista. Luonnontilaiset, mutta suojelemattomat metsät voisivat olla vaarassa, jos puurakentaminen yleistyisi maailmanlaajuisesti.

Tutkijat korostavat, että siirtymä puukaupunkeihin olisi toteutettava harkiten, jotta luonnontilaiset metsät eivät kärsisi.

Tilaa talousmetsälle olisi löydettävä muualta.

Yksi keino voisi olla tehostaa maataloutta ja viljelyä niin, että ruokaa voitaisiin tuottaa nykyistä pienemmillä alueilla. Näin tilaa vapautuisi talousmetsille.

Suomessa ilmastopaneeli julkaisi keväällä raportin, joka käsitteli puutuotteiden, hakkuiden ja puurakentamisen ympäristövaikutuksia Suomessa. Myös Helsingin Sanomat uutisoi raportista.

Professori Jyri Seppälän mukaan puurakentaminen on myös Suomessa parasta puun käyttöä ja metsien hyödyntämistä, sillä pitkäaikaiset puutuotteet sitovat hiiltä.

Ilmastohyöty jää kuitenkin syntymättä, jos hakkuita lisätään Suomessa nykyisistä.

Jos puurakentamisen tuotteita lisätään hakkuita kasvattamatta, ilmastohyötyjä voi tulla nopeastikin.

Raportin mukaan puurakentamisen osuuden kasvattaminen hakkuita lisäämättä ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Se vaatisi kotimaisen puun vähentämistä sellutuotteiden valmistuksessa tai puun lisätuontia ulkomailta.

Lyhytaikaiset sellutuotteet, kuten paperi, eivät sido hiiltä, sillä niiden käyttöikä on lyhyt.

”Metsäsektorilla tulisikin jouduttaa ilmastokestävien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä”, Seppälä sanoi Helsingin Sanomille.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat