Voivatko piilolinssit mennä huuruun?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös lintujen nuhaa, maailman ensimmäistä kirjaa ja kissoja kiehtovia laatikoita. Entä voiko valas syödä hain?

Kyynelneste ympäröi piilolinssiä.

23.9. 2:00 | Päivitetty 23.9. 12:05

Vilja Keskitalo 12

Piilolinssit eivät voi mennä huuruun samalla tavalla kuin silmälasit tai ikkunat, sillä piilolinssi on silmän pinnalla aina kyynelnesteen ympäröimä molemmilta puolilta. Ihanteellisesti linssin molemmat puolet ovat siis jatkuvasti kosteita.

Aina tämä ei toteudu. Joskus piilolinssin pinta voi kuivua niin ulkona kuin sisällä. Tämä sumentaa näköä samaan tapaan kuin linssien huurtuminen, vaikka huurretta ei kuivalla pinnalla olekaan.

Äärimmäisen kylmissä oloissa myös linssin ja silmän pinnan välissä oleva neste, eli kyynelfilmi voi hetkellisesti hieman jähmettyä samaan tapaan kuin vaikkapa silmäripset pakkasella. Myös tämä voi luoda vaikutelmaa huurtumisesta.

Niin kuiva kuin jähmettynytkin pinta palautuu kuitenkin täysin läpinäkyväksi muutamalla räpäytyksellä.

Panu Tast

toimitusjohtaja, optometristi

Näkeminen ja silmäterveys Näe ry

Sumerilainen savitaulu jossa on runoilija Enheduannan kirjoittama runo Inanna ja Ebih. Savitaulu kuuluu Chicagon yliopiston kokoelmiin.

Milloin tehtiin maailman ensimmäinen kirja?

Okko Salo, 9

Kirjoitustaito on tunnettu jo noin 5 000 vuotta. Sinä aikana tekstejä on tehty moniin materiaaleihin, kuten savitauluihin, puu- ja metallilevyille, kiviin, pergamentille ja paperille.

Nykyisen kaltaista kirjaa jossa on sivuja ja kannet kutsutaan koodeksiksi. Kirjoitustaidon historiaan verrattuna koodeksi on kuitenkin myöhäinen keksintö. Ensimmäiset tehtiin todennäköisesti ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua.

Ensimmäistä ei ole mahdollista nimetä, mutta erään tiedon mukaan Julius Caesar olisi valmistuttanut jonkinlaisen muistikirjan koodeksin muotoon.

Hieman myöhemmältä ajalta koodekseja tunnetaan paremmin Esimerkiksi roomalainen runoilija Martialis koki muodon käyttökelpoiseksi kun hän julkaisi epigrammejaan eli lyhyitä ivatekstejään ensimmäisen vuosisadan jälkipuoliskolla ajanlaskun jälkeen.

Koodeksit syrjäyttivät pitkän ajan kuluessa kirjakääröt eli alunperin papyruksesta tehdyt rullat. Kirjakääröjä oli valmistettu Egyptissä jo 2500-luvulla ennen ajanlaskun alkua.

Kirjalla voidaan tarkoittaa myös laajempaa tekstikokonaisuutta julkaisutavasta riippumatta. Sellaisilla on hyvin pitkä historia. Varhaisimpien joukossa ovat sumerilaiset eli nykyisen Etelä-Irakin alueelta peräisin olevat kokonaisuudet.

Niistä voi mainita kuten sananlaskukokoelma Šuruppakin neuvot 2000-luvun puolivälistä ennen ajanlaskun alkua, runoilija Enheduannan hymnit 2200-luvulta ennen ajanlaskun alkua ja Gudea-nimisestä hallitsijasta kertovat Gudean sylinterit 2100-luvulta ennen ajanlaskun alkua.

H. K. Riikonen

yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori

Helsingin yliopisto

Kissa viihtyy ahtaissa paikoissa.

Miksi kissat menevät tyhjiin laatikkoihin?

Onni Korhonen, 8

Kissat tosiaan hakeutuvat mielellään laatikoihin ja erityisesti pahvilaatikoihin. Kissat tekevät niin siksi, koska ne pitävät rajatuista tiloista.

Laatikossa ne voivat tutkailla ympäristöään, mutta samalla olla hieman piilossa itse. Lisäksi pahvi on loistava eriste, joten pahvilaatikossa on lämmin olla.

Myös pahvin materiaali kiehtoo monia kissoja. Se on ilmeisesti suutuntumaltaankin miellyttävä, joten sitä on kiva pureskella.

Laatikossa olosta voi olla iloa kissojen terveyden näkökulmasta. Pahvilaatikon tuoma turvallisuuden tunne voi tutkimusten mukaan auttaa kissoja sopeutumaan ja palautumaan nopeammin niille tehdyn leikkauksen jälkeen.

Julia Haukilintu

eläinlääkäri

Eläinklinikka Almavet

Talitiaisella on harvoin nuha.

Mitä tapahtuu, jos linnulle tulee nuha?

Kaarlo Tiihonen, 3

Vaikka linnuilla ei ole nenää, niillekin voi tosiaan kehittyä nuha. Lintujenkin nenäontelon limakalvo nimittäin reagoi tulehduksiin ja muihin ärsykkeisiin limanerityksellä eli nuhalla.

Lintujen nuhaerite voi olla vetistä tai vähän paksumpaa. Nuhaisilla linnuilla eritettä voi näkyä sieraimissa, jotka sijaitsevat nokan tyvellä.

Kuten ihmisilläkin eritettä voi kulkeutua myös taaksepäin suuhun. Lintujen nenäontelosta on rakomainen yhteys suuontelon kattoon.

Linnun saadessa nuhan molemmat sieraimet voivat myös tukkeutua eritteestä tulehdusten seurauksena. Kanoilla ja lemmikkilinnuilla se voidaan tarvittaessa hoitaa eläinlääkärin tekemällä nenäontelon huuhtelulla.

Luonnonvaraisten lintujen nuhaisten yksilöiden on havaittu keikuttavan päätään, aivastelevan, haukottelevan tai joskus jopa heiluttavan päätään veden alla.

Hyvin todennäköisesti niiden tarkoituksena on silloin poistaa nenäontelon tukkeuma eli helpottaa nuhaisuutta. Luonnonvaraisten lintujen nuhaisuus on kuitenkin harvinaista.

Esa Hohtola

eläinfysiologian emeritusprofessori

Oulun yliopisto

Sinivalas sylkäisee jos sen suuhun eksyy sopimattomia.

Valas syö planktonia, mutta mitä tapahtuu, jos se vahingossa syö jotain muuta? Vaikka hain?

Mila Savolainen, 9

Hetulavalaat, kuten sini-, ryhä- ja lahtivalaat, syövät pääasiassa krillejä eli pieniä äyriäisiä. Krillit kuuluvat planktoniin. Toisinaan hetulavalaiden ruokavalioon saattaa sisältyä erilaisia kaloja, kuten sillejä.

Tiedetään, että valaat saattavat kuitenkin saalistaessaan ravintoaan saada vahingossa suuhunsa esimerkiksi lintuja.

Sellaisissa tilanteissa valaat sylkäisevät linnun pois suustaan. Kerran tiedetään käyneen niinkin, että sukeltamassa ollut ihminen joutui hetkeksi ryhävalaan suuhun. Valas sylkäisi hänet pikaisesti pois ja molemmat selvisivät säikähdyksellä.

Hetulavalaiden lisäksi on hammasvalaita, joihin kuuluvat esimerkiksi kaskelotti ja miekkavalas. Hammasvalaat syövät muun muassa kaloja ja kalmareita.

Jotkin miekkavalaat syövät myös haita. Muut valaat todennäköisesti sylkäisisivät hain ulos, jos sellainen päätyisi jostakin syystä niiden suuhun.

Sanna Kuningas

tutkija

Luonnonvarakeskus

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat