Puuvanhukset ovat korvaamattomia – ne ovat kuin norsumummoja, jotka voivat pelastaa laumansa

Kun olot heittelevät, pisimpään eläneet puut voivat pelastaa metsät. Ne voivat tarvita iäkkäimpiensä geenejä jo lähitulevaisuudessa.

Linnansaaren kansallispuistossa Rantasalmella voi tavata vanhoja, paljon kokeneita mäntyjä.

8.9. 2:00 | Päivitetty 8.9. 11:06

Metsäpuiden ikänestorit muistuttavat norsumummoja, jotka pelastavat laumansa ennätyskuivuudelta muistamalla, miten selviydyttiin vuosikymmeniä sitten – paitsi että norsut eivät elä tuhatvuotiaiksi, eivätkä ne lisäänny enää vanhuksina.

Vanhoissa metsissä noin prosentti puuyksilöistä on 10–20 kertaa niin iäkkäitä kuin saman metsän aikuiset puut keskimäärin.

Lehtimetsässä se voi tarkoittaa 600–900 vuotta, havumetsissä yli kahta tuhatta.

Vanhukset ovat siis kokeneet keskiajan lämpimän kauden ja sitä seuranneet viileämmät vuosisadat ja selviytyneet kaikesta.

Ne säilyttävät metsän pisintä muistia, joka nuoremmilta yksilöiltä puuttuu.

Puuvanhukset kasvavat ja lisääntyvät aktiivisesti. Siemenkasvu voi iän myötä hieman hiipua, mutta siitepöly tupruaa kuin ennenkin.

Se on hyvä, sillä lähitulevaisuudessa metsät saattavat tarvita iäkkäimpiensä geenejä sopeutuakseen esimerkiksi ankariin kuivuuskausiin ja muihin äärisäihin, joita ilmastonmuutos aiheuttaa.

Fiskarsinmäen lehto- ja niittyalue sekä osa rantaruovikkoa on rauhoitettu Espoonlahden luonnonsuojelualueeksi. Alueella on paljon vanhoja puita.

Tätä nykyä vanhimpia puita kannattaa suojella aivan erityisesti, painottavat nyt yhdysvaltalaiset, italialaiset ja espanjalaiset tutkijat.

Uusien puuvanhusten kasvaminen on nimittäin ilmastonmuutoksen myötä tulossa yhä epätodennäköisemmäksi. Puut eivät luonnostaan ikäänny esimerkiksi ihmisen tavoin vaan voivat elää niin kauan kuin olot sallivat.

Ne sinnittelevät, jos onnistuvat välttämään tai sietämään äärisäitä, tuholaisia, tauteja ja metsäpaloja.

Erityisen iäkkäitä puita ilmaantuu ajan myötä prosentin verran, mikäli metsän aikuisten puiden keskimääräinen vuosittainen kuolleisuus vastaa maailman metsien tähänastista keskitasoa.

Jos kuolleisuus nousee tuolta tasolta, vanhin ikäluokka voi alkaa vähitellen kadota, tutkijat kertovat ekologisten mallilaskelmien pohjalta Nature Plants -tiedelehdessä.

Kuolleisuuden on arvioitu jo lisääntyneen ainakin kuivuudesta kärsivillä alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Nämä vanhat havupuut kasvavat vuoristossa.

Jos vanhusvaranto häviää, sen uusiutumiseen menee suotuisissakin oloissa satoja tai tuhansia vuosia.

Lisäksi kunkin vanhuksen geenivalikoima on korvaamaton. Siksi puuvanhusten kuolemisen voi rinnastaa lajien sukupuuttoon.

Julkaistu Tiede Luonto -lehdessä 6/2022

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat