THL:n tutkimus: Mitä koulutetumpia vanhemmat ovat, sitä harvemmin lapsilla on mielenterveyden häiriöitä

Syömishäiriö on ainoa mielenterveyden ongelma, joka on yleisempi korkeasti kuin matalasti koulutettujen vanhempien lapsilla.

Kaikissa ikäryhmissä lapsilla oli sitä harvemmin mielenterveyden häiriöitä, mitä koulutetumpia heidän vanhempansa olivat.

9.9. 18:13

Suomalaislasten mielenterveyshäiriöt jakaantuvat voimakkaasti perheen tulotason ja vanhempien koulutuksen mukaan, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusi tutkimus.

Pienituloisten ja vähän koulutettujen vanhempien lapset päätyvät useammin erikoissairaanhoidon piiriin mielenterveyshäiriöiden takia kuin parempituloisten ja korkeammalle koulutettujen perheiden lapset.

Ero on merkittävä, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, THL:n johtava tutkija Maria Vaalavuo.

”Jos katsotaan poikia, joiden äiti on koulutettu vain perusasteelle, niin lapsen todennäköisyys saada psykiatrinen diagnoosi on melkein kaksinkertainen verrattuna poikiin, joiden äidillä on korkea-asteen koulutus. Tytöillä ero ei ollut ihan yhtä suuri”, Vaalavuo sanoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lapsia eri ikävaiheissa: 4–6-vuotiaita, 7–12-vuotiaita ja 13–17-vuotiaita.

Kaikissa ikäryhmissä lapsilla oli sitä harvemmin mielenterveyden häiriöitä, mitä koulutetumpia heidän vanhempansa olivat.

Vain syömishäiriöitä oli enemmän korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla. Se saattaa liittyä Vaalavuon mukaan siihen, että näitä häiriöitä voivat aiheuttaa suorituspaineet. Ne puolestaan voivat korostua enemmän koulutetummissa piireissä.

Mielenterveysongelmia kertyi myös tulojen mukaan tarkasteluna useammin pienituloisten perheiden lapsille. Yhteys ei ollut kuitenkaan yhtä vahva kuin koulutuksessa.

Ensi näkemältä yllättävää oli se, että eniten mielenterveysongelmia oli toiseksi matalimman tuloluokan perheiden lapsilla eikä alimman. Vaalavuon mukaan alimmassa tuloluokassa voi olla pienituloisia opiskelijavanhempia, joiden koulutus saattaa suojata lasta mielenterveyden ongelmilta.

Lapsen mielenterveyshäiriön riski kasvoi, jos hänen vanhemmallaan oli mielenterveyden ongelmia. Tämä ei kuitenkaan selittänyt koulutus- ja tuloluokan yhteyttä lapsen psykiatriseen diagnoosiin, vaan yhteys säilyi, vaikka isän tai äidin omat mielenterveysongelmat otettiin huomioon.

Tutkimuksen mukaan pojilla oli enemmän mielenterveyden häiriöitä kuin tytöillä. Tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteriaineistoihin.

”Tutkimus rajautuu vakavampiin tapauksiin, jotka on diagnosoitu erikoissairaanhoidossa. Lievempiä mielialahäiriöitä ja ahdistusta on kyselytutkimusten mukaan enemmän tytöillä, mutta niitä ei välttämättä hoideta erikoissairaanhoidossa”, Vaalavuo kertoo.

Syömishäiriöiden lisäksi tutkimus kattoi esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriö adhd:n, vakavan masennuksen, päihdeongelmat ja käytöshäiriöt.

Tutkimus ei antanut vastausta siihen, miksi vanhempien koulutus ja tulot ovat yhteydessä lasten riskiin saada mielenterveysongelmia.

”Voi ajatella, että kotitalouden resurssit ja elinolot vaikuttaisivat siihen, tuleeko lapselle mielenterveysongelmia. Korkeasti koulutetuilla vanhemmilla voi olla henkistä pääomaa pitää yllä mielenterveyttä vahvistavia elinoloja kotona”, Vaalavuo pohtii.

Tutkijat eivät ottaneet huomioon geneettisiä tekijöitä, joilla voi myös olla osuutensa.

”Osa mielenterveysongelmien syistä on geneettisiä, ei toki kaikki”, Vaalavuo huomauttaa.

Hänen mukaansa pitäisi miettiä, miten terveydenhuollossa ja kouluissa voisi tukea pienituloisten perheiden lasten mielenterveyttä. Ongelmat nimittäin heijastuvat pitkälle lasten tulevaisuuteen.

”Tiedämme, että lapsuuden ja nuoruuden mielenterveyden ongelmat ovat vahvasti yhteydessä myöhempää koulutukseen, tuloihin ja työttömyyteen.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat