”Näin laajoja kuolleita alueita en suomalaisesta talous­metsästä ole aikaisemmin nähnyt” – Ilmakuvat paljastavat tuhot

Suomessa menee vielä paremmin kuin monilla muilla mailla, mutta käänne huonompaan on tapahtunut.

Kuolleet puut näkyvät vihreinä väärävärikuvassa.

13.9. 17:09

”Now it’s starting.” Näillä saatesanoilla Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Samuli Junttila jakoi Twitterissä hälyttäviä ilmakuvia kuoriaisten aiheuttamista metsätuhoista.

”Näin laajoja kuolleita alueita en suomalaisesta talousmetsästä ole aikaisemmin nähnyt”, Junttila kertoo HS:lle.

Hän kehittää metsien ilmakuvausta, jolla voidaan tutkia laajojen metsäalueiden ja puuston tilaa ilmasta.

”Kun olen tutkinut puiden terveyden tilaa, perinteisesti on ollut haaste löytää tutkittavaa, kun on ollut niin vähän kuolleita ja heikentyviä puita. Nyt ei näytä enää siltä.”

Ilmakuvauksessa käytetään muun muassa infrapunakameraa, joka on omiaan kuolleiden puiden tunnistamiseen ilmasta. Tämä johtuu siitä, että terve, vihreä kasvillisuus heijastaa voimakkaasti infrapunasäteilyä mutta kuollut ei.

Tämän jutun väärävärisessä pääkuvassa kuolleet puut näkyvät vihreinä. Kuva on Lahden tienoilta.

Mikä sitten nyt alkaa, kuten Junttila twiittasi? Se että kuoriaiset kuten kirjanpainaja ja kuusentähtikirjaaja pääsevät valloilleen tavalla, johon Suomessa ei ole totuttu.

Nämä tuholaiset iskevät nimenomaan kuusiin.

”Monien tuhohyönteisten lisääntymistä rajoittaa lämpötila. Kun on lämpimämpää, ne pystyvät tuottamaan enemmän jälkeläisiä”, Junttila sanoo.

Kuivuus myös heikentää kuusien kykyä puolustautua kuoriaisilta. Puu torjuu tuholaisia valuttamalla pihkaa niiden päälle, mutta kuivuuden rasittamista puista sitä erittyy vähemmän.

”Keski-Euroopassahan on valtavia ongelmia ollut jo pitkään, ja myös Etelä-Ruotsissa on viime vuosina ollut isoja ongelmia. Näyttää siltä, että nyt ollaan siinä pisteessä, että aletaan nähdä laajempia tuhoja myös Suomessa”, Junttila arvioi.

Vuoden 2018 kuivan kesän jälkeen kaarnakuoriaiset ovat Junttilan mukaan tuhonneet Ruotsissa 27 miljoonaa kuutiota kuusikkoa.

Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat havainneet kartoituksissaan poikkeuksellisen paljon kaarnakuoriaisten aiheuttamia tuhoja.

”Viime vuoden pitkä helleputki sai monen kaarnakuoriaisen kannat korkeiksi. Monilla jäi tosi runsas populaatio talvehtimaan, ja nyt se sitten näkyy laajoina kuolemina”, Luken tutkimuspäällikkö Markus Melin kertoo.

Tuhot eivät ole rajoittuneet Etelä-Suomeen niin kuin on aiemmin yleensä käynyt, vaan puita on kuollut myös Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa myöten.

Talvehtineet kirjanpainajat pystyvät lämpiminä kesinä lisääntymään kaksi kertaa ja tekemään kahdet jälkeläiset, ensin toukokuussa ja sitten toisen kerran kesäkuussa. Näin on Melinin mukaan käynyt ainakin viime ja tänä vuonna.

”Se tarkoittaa sitä, että ötököitä on enemmän metsässä. Tämänkin kesän jälkeen maastoon jäi aika komea kaarnakuoriaiskanta odottamaan ensi vuotta. Melkein toivoisi, että tulisi sateinen, kylmä suomalainen kesä välillä.”

Kun Keski-Euroopassa miljoonia hehtaareja voi tuhoutua kaarnakuoriaisten takia vuodessa, Suomessa pahimmillaan menee tuhat hehtaaria.

”Meillä on vielä hyvä tilanne verrattuna muihin maihin, mutta selkeästi on tapahtunut käänne huonompaan suuntaan. Juuri hellekesät altistavat kuusia niin paljon kuivuudelle, etteivät ne pärjää kirjanpainajille.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat