Elämä muokkasi mineraalien kirjon – eniten elollisen vaikutus näkyy ilmakehässä

Kolmasosaa mineraalilajeista ei olisi olemassa ilman elämää.

Esimerkiksi pyriittiä on syntynyt luonnossa 21 eri tavalla.

22.9. 2:00

Sinunkin elimistösi kerryttää mineraaleja esimerkiksi luihin ja hampaisiin. Kuten fossiileista tiedetään, sellaiset kertymät säilyvät joskus tuhansia tai jopa miljoonia vuosia sinällään tai muilla mineraaleilla korvautuneina.

Vastaavasti monet kalkkikivikalliot koostuvat merieläinten ja mikrobien kokoamista mineraaleista. Nämä esimerkit edustavat kuitenkin vain ripauksia elämän vaikutuksista kivikuntaan.

Kolmasosaa eli noin 1 900:aa kaikista tunnetuista noin 5 700 mineraalilajista ei olisi syntynyt lainkaan ilman elämää.

Monia mineraalilajeja voi muodostua usealla tavalla, ja noin 2 700:n eli lähes puolen syntyyn elämä on voinut vaikuttaa.

oin kertovat American Mineralogist -lehdessä yhdysvaltalaiset tutkijat, jotka ovat 15 vuotta koonneet tietämystä maapallon mineraalikirjosta.

Ylivoimaisesti tärkein elämän vaikutuksista on kohdistunut ilmakehään. Se oli käytännöllisesti katsoen hapeton, kunnes merissä alkoi rehottaa yhteyttäviä, happea tuottavia mikrobeja, joista kasvitkin sittemmin kehittyivät.

Kaikista mineraalilajeista viidennestä eli noin 1 100:aa on vain, koska ilmakehän happi osallistuu kallioiden rapautumiseen.

Mikrobien ja merieliöiden ohella varsinkin maakasvit ja sienet ovat ruokkineet mineraalikirjoa.

Juuret ja sienirihmat ovat murtaneet ja liuottaneet kalliopintoja ja kerryttäneet paksuja maapatjoja, joissa kallion aineksista on muodostunut muun muassa monenlaisia savimineraaleja. Suuria muinaismetsiä on tallentunut kivihiilikerrostumiksi lukuisine mineraalilajeineen.

Ihminenkin on tehnyt osansa. Kansainväliseen mineraalilajien luetteloon ei hyväksytä varta vasten valmistettuja.

Ilman tuottotarkoitusta olemme edesauttaneet 600 mineraalin syntymistä.

Kymmenkuntaa ei olisi muodostunut ollenkaan ilman meitä. Valtaosa on ilmaantunut kaivostoiminnan sivutuotteina.

Jos tarkoituksellisesti valmistetut versiot lasketaan, ihmiskunta on tuottanut tuhansia uusia mineraalilajeja.

Kallioperästä voinee tunnistaa vielä miljoonien vuosien päästä esimerkiksi rakennusmateriaaleja, puolijohteita, metalliseoksia ja keinotekoisia jalokiviä – kenties muovejakin.

Julkaistu Tiede Luonnossa 6/2022

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat