Miksi jotkut ihmiset ovat allergisia ja jotkut eivät?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös, voiko virus mennä bakteeriin, voiko majavan hampaisiin tulla reikiä ja miltä näyttivät hirmuliskot sisäelimet. Ja miksi keskiaikaa sanotaan keskiajaksi?

Allergialääkkeille on tarvetta monesti etenkin keväällä.

4.11. 2:00 | Päivitetty 4.11. 9:00

Rosalinda Pihakivi, 11

Ihmisten elintoiminnoissa on eroja yksilöiden välillä. Elimistöä taudinaiheuttajia vastaan suojelevan immuunipuolustuksen erilainen toiminta selittää sen, että joku on allerginen ja joku toinen ei.

Joidenkin ihmisten immuunipuolustus nimittäin tunnistaa allergian aiheuttajan uhkana, jota kohtaan se reagoi. Allergisoivat aineet ovat yleisimmin valkuaisaineita muun muassa siitepölyissä, ruoissa ja eläinten ihon soluissa. Allergian aiheuttajat eivät ole ihmiselle vaarallisia, joten immuunipuolustuksen reagointi niihin on turhaa. Allergian oireet ovat kurjia ja joskus jopa henkeä uhkaavan voimakkaita. Suunnilleen kolmannes suomalaisista on allerginen jollekin.

Ei tiedetä tarkalleen, miksi joidenkin ihmisten immuunipuolustus kehittää allergioita ja toisten ei. Tiedetään kuitenkin, että taipumus niihin on jossain määrin perinnöllistä. Myös elinympäristö vaikuttaa allergioiden kehittymiseen. Arvellaan, että mikrobiköyhä ympäristö, jossa elimistö ei kohtaa riittävän monipuolisesti bakteereita, viruksia tai loiseläimiä, saattaa johtaa allergioihin.

Maria Lönnrot

ihotautien ja allergologian dosentti, ylilääkäri

Tampereen yliopistollinen sairaala

Kolibakteeri voi saada useita viruksia.

Voiko virus mennä bakteeriin eli ottaa bakteerin isäntäsolukseen?

Vilja Cederström, 9

Kyllä voi. Näin käy itse asiassa jatkuvasti.

Kaikilla bakteereilla on niille tyypilliset viruksensa ja usein niitä on monta erilaista. Esimerkiksi Escherichia coli eli kolibakteeri toimii monesti isäntänä viruksille, joilla on nimet lambda, T4- ja T5.

Kun virus menee bakteeriin, virus tarttuu tyypillisimmin bakteerisolun pinnan rakenteeseen ja ruiskuttaa perintötekijänsä solun sisään.

Joskus mukana seuraa entsyymi, joka voi heti monistaa viruksen perintötekijän. Monet virukset kuitenkin hyödyntävät bakteerisolun entsyymejä monistaakseen itsensä.

Viruksen perintötekijät mahdollistavat myös virukselle välttämättömien rakenneproteiinien ja muiden valkuaisaineiden tuoton.

Usein koko bakteerisolu hajoaa, kun virukset ovat valmistuneet solun sisällä. Yhdestä viruksesta voi bakteerisolussa syntyä muutama sata virusta.

Toisinaan virus ei kuitenkaan lisäänny bakteerisolussa, vaan se hyppää bakteerin kromosomiin eli perimään odottamaan. Silloin viruksen perintötekijät lisääntyvät, kun bakteerisolu lisääntyy. Yhdestä viruksesta voi tulla miljardeja kopioita, jos bakteeri lisääntyy tehokkaasti.

Virus voi sopivissa oloissa myös kaapata solun lisääntymistä varten ja tappaa sen kokonaan.

Per Saris

mikrobiologian professori

Helsingin yliopisto

Majava ei syö sokeria, mikä on hampaiden kannalta hyvä juttu.

Kuinka monta hammasta majavalla on ja tuleeko niille reikiä?

Veera Salomaa, 4

Majavilla on 20 hammasta eli yhtä paljon kuin lapsilla on maitohampaita.

Majavien hampaiston rakenne on sama kuin kaikilla muillakin jyrsijöillä. Niillä on etuhampaat, hammasloma eli hampaaton kohta ja poskihampaat.

Ylä- ja alaleuassa majavilla on kaksi hammasta ja kummassakin leuanpuoliskossa neljä hammasta.

Varsinaisia poskihampaita niistä on kolme. Rivistön etummainen on välihammas, joka on muuttunut poskihammasmaiseksi.

Meillä ihmisillä reikä hampaaseen muodostuu, jos hammasluuta peittävä kiillepinta rikkoutuu. Majavien etuhampaissa kiillettä on vain hampaan etupinnassa. Tuo kiille on rautaa. Se on tavattoman kovaa, joten siihen ei synny reikiä.

Majavien etuhampaiden takapinta muodostuu pehmeämmästä hammasluusta. Poskihampaissa kiille ja hammasluu ovat myös pystysuunnassa vierekkäin.

Pehmeämmän hammasluun reikiintymistä estää se, että majavien ruokavaliossa ei ole paljon sokeria, joka ruokkisi suun haitallisia bakteereita.

Majavien hampaat eivät siis reikiinny. Ne voivat kaataa hampaidensa avulla puita, joista ne rakentavat tarvitsemansa pesän ja padot.

Etuhampaat teroittuvat itsestään, kun hammasluu kuluu nopeammin kuin kiille. Majavien hampaat myös kasvavat jatkuvasti. Kiille muodostaa poskihampaiden pinnalle poikittaisia harjuja. Niitä vasten majava jauhaa ravintoaan, joka koostuu kasviksista.

Petri Nummi

vanhempi yliopistonlehtori, tietokirjailija

Helsingin yliopisto

Tyrannosauruksella oli iso ja painava sydän.

Miltä Tyrannosaurus rexin sisäelimet näyttivät?

Ottilia Vuorikuru, 8

Tyrannosaurus rexin sisäelimet näyttivät todennäköisesti pääosin yhtä verisiltä ja kosteilta kuin meidän ihmisten ja muiden maaselkärankaisten eläimien sisäelimet.

Tyrannosauruksen sisäelinten pinta oli myös luultavasti ohut ja verisuonien kirjoma. Ruumiinontelon sisus sisäelinten ympärillä oli kudosnesteiden kostuttama.

Tyrannosaurus rexin sisältä olisivat löytyneet samat sisäelimet kuin krokotiileilta ja linnuilta, mutta ne olivat paljon suuremmat. Ruumiinontelon etuosassa oli 125 kiloa painava sydän, jonka läpimitta oli 75 senttimetriä. Sienimäiset keuhkot olivat siihen nähden suhteellisen pienet, läpimitaltaan puolitoista metriä.

Ruumiinontelon keskiosassa olivat mahalaukku, haima, perna ja peräti 250 kiloa painava maksa. Takaosan täyttivät 15 metriä pitkän suoliston monet mutkat.

Suoliston yläpuolella, vasten selkärankaa, olivat sukurauhaset ja munuaiset. Ruumiinontelon keski- ja takaosan ympärillä, vasten sisäpintaa olivat suuret ilmapussit. Ne tuulettivat palkeiden tavoin Tyrannosaurus rexin keuhkoja.

Mikko K. Haaramo

selkärankaispaleontologi

Helsingin yliopisto

Kalmarin keskiaikainen linna Etelä-Ruotsissa.

Miksi keskiaikaa sanotaan keskiajaksi, vaikka se ei ole keskellä?

Niila Tarvas, 7

Keskiaika on sillä tavoin keskellä, että se on vanhan ajan ja uuden ajan välissä. Ilmaisu keskiaika on tyypillinen eurooppalaisessa historiankirjoituksessa.

Kun Euroopan historiassa on seurannut erityisen suuria muutoksia, niiden on ajateltu merkinneen uuden aikakauden alkua.

Vanhan ajan katsotaan yleensä loppuneen Rooman valtakunnan tuhoon ja keskiajan päättyneen suuriin löytöretkiin. Niillä viitataan maapallon ympäri ulottuneisiin tutkimusmatkoihin sekä Amerikan löytämiseen.

Ajanjaksojen rajat eivät ole tarkkoja. Eri paikoissa ne voivat olla erilaisia sen mukaan, mitä pidetään tärkeänä käännekohtana.

Suomen keskiaika alkaa vasta 1100-luvulta, josta lähtien Suomesta on kirjallista tietoa. Keskiajan päätös oli reformaatio eli uskonpuhdistus 1500-luvun alkupuolella.

Sana keskiaika on käännöslaina historiantutkijoiden käyttämästä kansainvälisestä termistä. Lähin esikuva on ruotsin medeltid.

Keskiaika tuli käyttöön 1800-luvun alussa, kun maailmanhistoriaa käsittelevää kirjallisuutta alettiin julkaista suomeksi. Kyseinen sana oli käytössä jo aikaisemminkin, mutta silloin se tarkoitti väliaikaa.

Kaisa Häkkinen

suomen kielen emeritaprofessori

Turun yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat