Voiko kuolla, jos ei ole mitään tekemistä?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös, miksi leipäjuusto vinkuu, toimiiko imuri avaruudessa ja kauanko vauvalla kestäisi kontata Mount Everestille?

Joskus voi olla todella tylsää ja väsyttävää.

11.11. 2:00 | Päivitetty 11.11. 6:10

Koivu Kivikoski, 6

Vaikkapa kaveria pitkään odotellessa tai virikkeettömässä ympäristössä oleskellessa saattaa tuntua hyvin tylsältä. Ihminen ei voi kuitenkaan kuolla tekemisen puutteeseen tai siitä johtuvaan tylsyyden kokemukseen.

Tekemisen puutteen lisäksi ihmiset tuntevat usein olonsa tylsäksi silloin, kun he eivät voi vaikuttaa tekemisiinsä.

Näin voi käydä esimerkiksi pitkäveteisiä tehtäviä tehdessä. Sellaisia saattavat olla joskus esimerkiksi kotityöt tai läksyt.

Tylsistyminen tuntuu ikävältä, koska se on aivojen keino koettaa patistella ihminen pois toimettomuudesta tekemään tärkeitä asioita – esimerkiksi tapaamaan ihmisiä, keksimään uusia ideoita tai kuntoilemaan.

Usein osaammekin hyvin päästä tylsyydestä eroon keksimällä itsellemme mielekästä tekemistä. Se on tärkeä taito, koska pitkään jatkuva tylsyys saa ihmisen huonolle tuulelle ja voi johtaa äärimmillään myös terveysongelmiin.

Välillä on tietenkin tärkeää myös tehdä tylsältä tuntuvia asioita, koska niiden tekeminen on monesti hyödyllistä.

Lauri Nummenmaa

lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen professori

Turun yliopisto

Vuorelle kiipeävän pienokaisen pitäisi olla oikea supervauva.

Kauanko vauvalla kestäisi kiivetä maailman korkeimmalle vuorelle Mount Everestille?

Mai Kantola, 5

Maailman korkein vuori Mount Everest on lähes 8,9 kilometriä korkea. Sinne kiipeämistä ei kuitenkaan aloiteta merenpinnalta eli nollasta vaan perusleiristä, joka sijaitsee jo itsekin 5,3 kilometrin korkeudessa.

Sieltä matkaa huipulle on erilaisia polkuja ja seinämiä pitkin noin 20 kilometriä. Sen kuluessa siis noustaan yli 3,6 kilometriä ylöspäin.

Vauvat konttaavat tosi vikkelästi kotioloissa esimerkiksi huoneesta toiseen. Silloin vauvojen tavallinen konttausnopeus on 70–150 senttimetriä sekunnissa. Ylämäki ei juuri menoa hidasta.

Vauvat konttaavat kuitenkin vain lyhyitä matkoja, yleensä muutamia metrejä. Jos vauva jatkaisi samalla vauhdilla yhteen suuntaan, niin tunnissa hän voisi päästä 2–5 kilometriä.

Tuossa ajassa vauvan housut olisi kuluneet polvien kohdalta puhki jo moneen kertaan tai paljailla polvilla kontaten olisivat polvet menneet sairaalakuntoon.

Voisimme ehkä hyvällä mielikuvituksella ajatella vauvan, joka haluaisi kontata koko ajan, ei väsy, ei nuku, ei tarvitse maitoa, ei välitä kylmästä, jyrkistä seinämistä eikä vuoriston ohuesta ilmasta. Sellaisella supervauvalla nousu onnistuisi alle päivässä.

Vuoriston vaikeissa oloissa näin nopeasti ei kiipeä aikuinenkaan. Lisäksi vauvat muuttavat tekemistään monta kertaa minuutissa. Kontatessakin suunta vaihtuu muutaman sekunnin välein.

Siksi vauvan todellinen liikkumisnopeus eteenpäin olisi enintään satoja metrejä tunnissa. Vauvan pitää myös syödä, nukkua ja sylitellä vanhempien kanssa, arviolta ainakin kahdeksantoista tuntia päivässä.

Niinpä vauvan todellinen konttausmatka olisi enintään pari kilometriä päivässä tasamaalla. Vuoristossa kiipeäminen on vielä paljon hitaampaa.

Kun Himalajan perusleiristä huipulle on matkaa 20 kilometriä, niin vauvalla voisi mennä pari kuukautta tuohon matkaan, ellei hän tulisi matkalla kipeäksi.

Veikka Gustafsson

entinen vuorikiipeilijä

Sampsa Vanhatalo

kliinisen neurofysiologian professori

Helsingin Lastensairaalan Baba-keskus

Miksi leipäjuusto vinkuu, kun sitä syö? Se on englanniksi squeaky cheese

Leipäjuusto natisee hauskasti hampaissa.

Karelia Keitel, 15

On muitakin vinkuvia tai narisevia juustoja kuin meille suomalaisille rakas leipäjuusto.

Esimerkiksi hyvän halloumin kuuluu syödessä narahtaa ja Meksikossa suositaan vahvasti narisevaa oaxaca-juustoa.

Kun juustomassa alkaa saada muotoaan eli juustoutua, maidon kaseiini-nimiset valkuaisaineet muodostavat siihen pitkiä säikeisiä rakenteita.

Useimmissa juustoissa nuo säikeet sitovat itseensä vettä. Niillä on siten tärkeä rooli juuston kiinteälle ja mehevälle rakenteelle.

Tuollaisessa runsaasti vettä sisältävässä ympäristössä valkuaisainesäikeet liukuvat pureskeltaessa toistensa ohitse äänettömästi vesivaipan ympäröimänä.

Narisevat juustot puolestaan valmistetaan niin, että neste puristetaan juustomassasta mahdollisimman tehokkaasti ulos. Silloin massan valkuaisainesäikeiden ympärillä oleva vesivaippa vähenee eli ne menettävät eräänlaisen voiteluaineensa.

Nykyisen käsityksen mukaan juuston narina syntyy juuri siitä, kun valkuaisainesäikeet nirhautuvat toisiaan vasten vähän niin kuin huonosti öljytyn koneiston osat. Ei olekaan ihme, että juusto narisee!

Anu Hopia

elintarvikekehityksen professori

Turun yliopisto

Avaruuspölyn imuroiminen ei onnistuisi.

Toimiiko imuri avaruudessa?

Ilari Stenius, 10

Avaruudessa on paljon avaruuspölyä, joten imuroitavaa sieltä kyllä löytyisi.

Imurin toiminta perustuu siihen, että sen moottorilla luodaan imurin sisälle paine, joka on pienempi kuin ympäröivällä ilmalla.

Tämä niin sanottu alipaine vetää silloin pölyä ja pieniä hiukkasia imurin letkun kautta imurin sisään. Mitä suurempi ero noiden kahden paineen välillä on, sitä suurempi on imuteho.

Avaruudessa ei ole kuitenkaan ilmaa eikä näin ollen ilmanpainetta. Kaasua avaruudessa on, mutta sekin on yleensä hyvin harvaa. Avaruus onkin lähes tyhjiö. Paine siellä on hyvin pieni tai lähes olematon.

Imurin sisälle olisikin erittäin vaikeaa luoda niin suurta alipainetta, että sen saisi toimimaan. Imurin moottori myös ylikuumenisi ja menisi rikki, koska avaruudessa ei ole ilmaa jäähdyttämässä sitä. Imurointi ei siis onnistuisi avaruudessa.

Silja Pohjolainen

tähtitieteen dosentti ja yliopisto-opettaja

Turun yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat