Kädetön ja lyhytnäköinen

Matoliskossa yhdistyvät mato, käärme ja lisko.

Matoliskolla on alkeelliset silmät.

24.10. 2:00

Saksan liittokansleri Olaf Scholz haluaa myydä osan Hampurin satamasta kiinalaisille. Samalla hän on jarruttanut aseavun antamista Ukrainalle.

Eläinmaailmasta on vaikea keksiä yhtä onnetonta tohvelia. Ehkä matolisko?

Ei tietysti ole reilua rinnastaa poliitikkoa matoliskoon. Eihän matolisko ole mitään väärää tehnyt, eikä se kykene omasta vankasta tahdostaan olemaan törppö. Sitä paitsi matoliskolla on selkäranka.

Tieteellisesti määriteltynä matolisko ei ole mikään munaton nilviäinen. Matolisko kuuluu siis matelijoihin ja ne munivat.

Matoliskoja elelee eteläisellä pallonpuoliskolla vajaat parisataa lajia. Euroopassa niihin voi törmätä Espanjan luonnossa.

Matoliskoista pönäkimmät muistuttavat hieman meikäläistä vaskitsaa, mutta ne eivät ole sukua: vaskitsa on lisko, kun taas matoliskot ovat eräänlaisia madon, käärmeen ja liskon risteymiä.

Useimmat lajit näyttävät lähinnä paksuilta kastemadoilta. Mutta hämmentävää kyllä, niillä on selkäranka, kallo, ja terävähampaiset leuat kuten käärmeilläkin. Enimmäkseen ne syövät hyönteisiä.

Matolisko uskaltaa sohaista muurahaispesääkin. Eräät lajit kaivautuvat pesiin ja popsivat muurahaisia, termiittejä ja näiden munia.

Sotajalalle matoliskosta ei ole. Vaaran uhatessa se pyrkii lähinnä hautaamaan itsensä maahan. Jos vihollinen kuitenkin hyökkää, matolisko saattaa myönnytyksenä yrittää tarjota saalistajalle häntäänsä purtavaksi, jottei se haukkaisi päätä.

Matolisko on toiminnassaan erittäin lyhytnäköinen. Maan alla piilotteleva elämäntyyli on jättänyt sen silmät alkeellisiksi. Sillä on kuitenkin erinomainen hajuaisti.

Se on myös täysin kädetön, vaikka onkin liskon tapainen. Yksi poikkeus on. Meksikossa elävillä Bipes-suvun matoliskoilla on alkeelliset eturaajat, mutta ei takaraajoja. Teräväkyntisillä pikku eturaajoillaan otus pystyy kaivautumaan vihollista pakoon entistäkin urheammin. Lisäksi Meksikon matoliskon häntä irtoaa tarvittaessa kuin sisiliskolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat