Miksi aikuiset koko ajan sanovat niinku niinku niinku? Mitä se tarkoittaa?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös lentäviä autoja, haitallisinta kasvia sekä ihmisten hiusten ja karvojen määrää.

Joskus voi tuntua siltä, että ihmiset toistelevat samaa sanaa koko ajan.

18.11. 2:00 | Päivitetty 18.11. 2:05

Milla Soininen, 7

Niinku-sana on alun perin ollut ilmaisu niin kuin. Sillä vertaillaan kahta jollakin lailla samanlaista asiaa tai ilmaistaan merkitystä ”ikään kuin”.

Puheessa niinku-sanalla on kuitenkin muitakin käyttötapoja. Ne liittyvät ainakin osittain siihen, että puhetta ei ole yleensä suunniteltu ennakolta. Niinkun avulla voi esimerkiksi hakea seuraavaa sanaa tai etsiä sopivaa ilmausta.

Tuo sanankäytön tapa pohjautuu todennäköisesti ”ikään kuin” -merkitykseen. Niinkun avulla puhuja voi nimittäin osoittaa, että sitä seuraava kuvaus ei ole aivan täsmällinen vaan hiukan sinnepäin.

Toisaalta on havaittu päinvastaistakin. Joskus niinku voi puheessa korostaa seuraavaa sanaa.

Niinku voi olla myös keino osoittaa puhujan muistelevan toisessa hetkessä sanottua. Näin on esimerkiksi lauseessa: ”Sit mä niinku et ollaan ihan rauhallisia'”.

Niinku ei siis ole turha täytesana, kuten joskus ajatellaan. Vastaavia sanoja on myös muissa kielissä, esimerkiksi englannissa like ja ruotsissa liksom.

Vaikka todennäköisesti kaikki ”niinkuttavat” joissain tilanteissa, toiset saattavat turvautua sanaan enemmän kuin muut. Silloin siihen kiinnittää enemmän huomiota.

Aiemmin erityisesti nuoria on syytetty niinkuttelusta. Tarkkaa tietoa ei kuitenkaan ole siitä, miten käyttö vaihtelee ikäryhmissä tai puhetilanteissa.

Aino Koivisto

suomen kielen dosentti

Helsingin yliopisto

Aeromobil oli esillä Frankfurtin autonäyttelyssä vuonna 2017 .

Miten voi rakentaa lentävän auton?

Vilho Färkkilä, 6

Lentävistä autoista on kehitetty eri versioita jo 1900-luvun alkupuolelta asti.

Yksi ensimmäisiä lentävän auton tekijöitä oli yhdysvaltalainen Glenn Curtiss. Hän kehitti vuonna 1917 ajokin, joka enemmänkin hypähteli ja liiti kuin lensi.

Lentäviä autoja on kehitelty siis pitkään, mutta niihin liittyy yhä haasteita. Lentävän auton pitäisi esimerkiksi olla turvallinen, käytännöllinen ja kuluttaa vähän energiaa. Siksi lentäviä autoja ei ole vieläkään yleisessä käytössä.

Lentävien autojen tekeminen ei ole yksinkertaista. Mikäli verrokiksi otetaan tavallinen auto, lentävän auton moottoria ja ohjauslaitteita ainakin pitää muuttaa.

Nopeuteen ja suuntaan ei ilmassa voida vaikuttaa renkaiden avulla.

Moottoria on muutettava siten, että sillä saa tuotettua ilmavirtaa helikopterin tai droonin tapaan. Tähän tarvitaan roottoreita tai potkureita kuten lentokoneissa.

Ohjausta pitää muokata niin, että autoon lisätään ilmavirtaa ohjaavia siivekkeitä. Tarvitaan myös peräsin, jolla autoa voi hallita lennon aikana. Tarpeeksi kookkaat siivet auttavat pitämään lentävän auton ilmassa.

Markus Markkanen

tekninen asiantuntija

Autotuojat ja -teollisuus ry

Tampereella torjuttiin lupiinia joukolla kesän 2011 alussa.

Mikä on Suomen haitallisin kasvi?

Matias Liukkonen, 8

Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa. Kasvit voivat olla haitallisia ihmisille ja muulle ympäristölle monin tavoin.

Suurinta rahallista haittaa Suomessa aiheuttaa ehkä hukkakaura. Se on helposti leviävä rikkakasvi, joka haittaa viljakasvien viljelyä. Hukkakaura aiheuttaa jopa miljoonien eurojen tappioita. Siksi sen torjunnasta on säädetty laillakin.

Jotkin vieraslajit aiheuttavat huomattavaa haittaa ympäröivälle eliöyhteisölle. Vieraslajit ovat alkuperäisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle levinneitä lajeja.

Ne voivat esimerkiksi syrjäyttää paikallisia kasveja ja voivat muuttaa eliöiden vuorovaikutuksia. Yksi vieraslaji eli komealupiini esimerkiksi vie elintilaa joiltakin uhanalaisilta niittykasveilta. Komealupiini myös vähentää hyönteisten määrää alueella, jossa sitä esiintyy.

Ihmisille suoraan haitallisia kasveja ovat etenkin allergiaa aiheuttavat ja myrkylliset kasvit. Erityisesti pujo ja koivu aiheuttavat monella hankalia allergisia oireita, kun ne kukkivat.

Myrkyllisimpiin Suomessa tavattaviin kasveihin kuuluvat kielo, myrkkykeiso ja myrkkykatko. Niiden marjojen tai muiden osien syöminen voi johtaa myrkytysoireisiin, jopa kuolemaan.

Aino Kalske

tutkijatohtori

Turun yliopisto

Ihmisellä voi olla hiuksia jopa 200 000, määrä tosin vähenee iän myötä.

Kuinka monta hiusta ihmisellä on pään päällä ja yhteensä keholla?

Elmer Sjöblom, 12

Pään päällä olevaa karvoitusta kutsutaan hiuksiksi. Muualla kasvavia karvoja sanotaan ihokarvoiksi. Ne kaikki kasvavat karvatupista. Ne ovat pieniä putkimaisia onkaloita ihon sisällä.

Yhdestä karvatupesta kasvaa kaksi tai kolme hiusta, joskus jopa neljä tai viisi. Päänahassa on arviolta 100 000 karvatuppia. Hiuksia onkin yleensä vähintään noin 200 000.

Hiusten lukumäärä kuitenkin vaihtelee paljon. Määrä riippuu paljon perimästä. Myös hiusten väri vaikuttaa. Punatukkaisilla on vähemmän hiuksia kuin vaaleahiuksisilla.

Hiusten määrä vähenee iän myötä. Yleensä vanhuudessa on hiuksia korkeintaan puolet siitä määrästä, mitä oli lapsena. Lasten hiukset voivat usein olla osin niin sanottuja vellushiuksia eli ohuita ja hentoja.

Hiukset kasvavat aikansa, irtoavat ja aloittavat kasvun uudelleen. Saman karvatupen hiukset ovat eri kasvun vaiheessa. Hiuksia irtoaa päivittäin noin 100–200.

Karvoja kasvaa ihmisessä melkein kaikkialla. Vain kämmenten ja jalkapohjien iholla niitä ei ole. Yhteensä ihokarvoja ihmisessä on arviolta pari miljoonaa. Karvoitus on usein raajojen ja vartalon iholla niin hentoa, ettei siihen kiinnitä huomiota.

Maria Huttunen

ihotautien erikoislääkäri

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat