Suomalaiset arvostavat tiedettä ja luottavat sen tekijöihin – ”Kriisiaika on lujittanut luottamusta”

Koronapandemia toi tieteelle lisää nostetta, mutta myös epäilijöitä. Jakolinja näkyy etenkin korona-asenteissa ja suhtautumisessa rokottamiseen.

Maailman vaikeat tapahtumat nostivat tunnettujen tutkijoiden kärkeen Mika Aaltolan Ulkopoliittisesta instituutista sekä koronatuntijoista Hanna Nohynekin ja Mika Salmisen. Universumin asiantuntijoista vastaajat mainitsivat Esko Valtaojan ja Kari Enqvistin.

16.11. 6:00 | Päivitetty 16.11. 11:36

Epävarmoissa oloissa luottamus kansakunnan keulakuviin ja instituutioihin on yleensä vahvempaa kuin vakaina aikoina.

Ilmiö näkyy uusimman tiedebarometrin tuloksissa, jotka ovat mannaa suomalaiselle tiedeyhteisölle.

”Kriisiaika on lujittanut luottamusta tieteeseen”, summaa Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen. Hän toimii barometrin teettäneen Tieteen tiedotus ry:n hallituksessa.

Tiedebarometri on suomalaisten tiedeasenteita peilaava kyselytutkimus. Se toteutettiin nyt kahdeksannen kerran.

Sen mukaan luottamus tieteeseen on nyt historiallisessa huipussaan. Koronapandemia kasvatti sitä entisestään, arvioi kyselyssä kaksi vastaajaa kolmesta.

Tieteentekijöillä on muitakin syitä tyytyväisyyteen. Tiede kiinnostaa kansan suurta enemmistöä, ja sen kykyyn ratkoa ongelmia uskotaan laajasti.

Kotimaisen tutkimuksen taso arvioidaan hyväksi ja asiantuntijuutta arvostetaan kenties enemmän kuin koskaan. Koronapandemian jäljiltä luottamus tutkijoihin ja terveysviranomaisiin on vahvistunut.

Barometrin vastaajille on esitetty vuodesta 2001 lähtien yksi ja sama kysymys: Kuinka suurta luottamusta tunnet erilaisia yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan?

Suurinta luottamusta ovat tähän asti nauttineet turvallisuusviranomaiset. Niin on tälläkin kertaa.

Puolustusvoimat vetää pisimmän korren, siihen luottaa suuresti tai melko paljon 85 prosenttia vastaajista.

Kakkostilalle on tungosta. Yliopistoihin ja korkeakouluihin (82 prosenttia) luotetaan yhtä paljon kuin poliisiin (82 prosenttia), joka oli pitkään kaikista luotetuin taho.

Suurta luottamusta poliisia kohtaan tuntevia on vain hieman enemmän kuin niitä, jotka ajattelevat samalla tavalla yliopistoista ja korkeakouluista.

Luottamus tieteen instituutioihin on ollut pitkään tasaisessa kasvussa.

Myötätuulesta nauttivat myös media ja oikeuslaitos. Median nousu on selvin muutos edelliseen, vuoden 2019 barometriin. Trendi on tuttu kansainvälisistä kyselytutkimuksista.

Tieteen ja tutkimukseen nimiin vannoo ylivoimainen enemmistö, 85 prosenttia suomalaisista.

Luottamus läpäisee koko yhteiskunnan, ja erot väestöryhmien välillä ovat pieniä. Tiede vakuuttaa korkeasti koulutettuja enemmän kuin muita.

Suomessa tehtävää tutkimusta paitsi arvostetaan myös pidetään laadukkaana.

Tieteen kykyyn tuottaa hyödyllisiä ja paikkaansa pitäviä tuloksia uskotaan laajasti. Näkemykset ovat jonkin verran myönteisempiä kuin kolmen vuoden takaisessa kyselyssä.

Suomalaisen teknologian tasoa pitää hyvänä 88 prosenttia ja tieteen tasoa 85 prosenttia vastaajista.

Yksimielisyydessä on kuitenkin särö. Kaikki eivät jaa samaa arvostusta ja luottamusta.

Muutamissa tiedebarometrin kysymyksissä nousee esiin pieni tieteeseen epäluuloisesti suhtautuvien joukko.

”Valtavirrasta erottuu vastavirta”, sanoo Väliverronen.

Jakolinja näkyy etenkin korona-asenteissa ja suhtautumisessa rokottamiseen.

Joka kolmannen vastaajan mielestä rokottamisen vaaroista ja haittavaikutuksista puhutaan liian vähän.

Viidennes uskoo, että rokotuksia annetaan paljon vain siksi, että ne ovat lääketeollisuudelle tuottoisaa bisnestä.

Pandemia pisti suomalaisten tiedeasenteet ensi kertaa kunnon stressitestiin, professori Väliverronen sanoo.

”Ne, jotka tunsivat aiemmin vahvaa luottamusta tieteeseen ja asiantuntijoihin, kokivat sen vahvistuneen entisestään. Vastaavasti ne, joilla oli jo ennestään epäilyjä, saivat koronakriisistä tukea ajatuksilleen.”

Epäluottamus tieteen auktoriteetteja kohtaan on tuttu ilmiö maailmalta, ja nyt se tuntuu saaneen selvän jalansijan myös Suomessa.

Vastavirran edustajat ovat pieni, mutta äänekäs ryhmä, joka saa kaikupohjaa sosiaalisesta mediasta.

Yllättävän moni uskoo asioihin, joista ei ole tieteellistä näyttöä.

Yksimielisyys rakoilee myös, kun tarkastellaan vastaajien puoluekantaa.

Tieteeseen ja tutkimukseen erittäin paljon luottavia löytyy eniten vihreiden ja kokoomuksen riveistä. Näitä kahta peesaa melkein koko muu puoluekenttä.

Vastakkaiselta laidalta löytyy osa perussuomalaisista. Joka neljäs puolueen kannattaja luottaa tieteeseen vain vähän.

Lähes neljä viidestä uskoo, että maassamme tehdään veronmaksajien rahoilla paljon turhaa tutkimusta.

Perussuomalaiset erottuvat kautta linjan kriittisyydellään, kun esitetään väittämiä tieteen luotettavuudesta.

He kertovat luottavansa mihin tahansa yhteiskunnan instituutioon vähäisemmässä määrin kuin muut vastaajat.

Kriittisyys korostuu korona-asenteissa. Puolet perussuomalaisten kannattajista kokee, että rokotusten haitoista puhutaan liian vähän.

Epäluuloista huolimatta perussuomalaisten selvä enemmistö luottaa asiantuntijoiden ja viranomaisten jakamaan tietoon rokotteiden tehokkuudesta ja turvallisuudesta.

Vaikka tiedemyönteisyys yhdistää laajasti suomalaisia, yllättävän moni uskoo asioihin, joista ei ole tieteellistä näyttöä.

Väitteen ”vaikka homeopatialla ei ole lääketieteen tunnustusta, se on tehokas tapa hoitaa sairauksia” allekirjoittaa lähes joka neljäs.

Viidennes kokee, että ”luontaislääkkeet ovat monissa tapauksissa parempia kuin lääkärien määräämät apteekkilääkkeet”. Kansanparantajien kykyihin luottaa peräti kaksi viidestä.

Vaihtoehtoisten hoitojen suosio on laskenut koko 2000-luvun ajan. Nyt suunta näyttää kääntyneen. Usko niin kansanparantajiin, homeopatiaan kuin luontaislääkkeisiin nousi vuoden 2019 barometriin verrattuna.

Selitystä voi hakea koronapandemiasta, joka toi esiin vaihtoehtoisia näkemyksiä ja kritiikkiä terveysviranomaisia kohtaan. Luontaislääkintä sai paljon julkisuutta erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta myös uutisissa.

Kohtalaisen moni luottaa tutkijoiden kykyyn ratkoa maailman energiaongelmia.

Barometri selvitti myös tieteeseen liittyviä odotuksia.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan tieteen kykyä ratkoa niin ihmiskunnan suuria kysymyksiä kuin arjen pulmia. Odotukset osoittautuivat varovaisen optimistisiksi, mutta eivät ruusuisiksi.

Suurin yksimielisyys vallitsee tieteen ja tekniikan kyvystä muuttaa suomalaisten arkea seuraavien 10–20 vuoden kuluessa. Kolme neljästä uskoo asioiden parantuvan.

Noin joka kymmenes epäilee päinvastaista. Usko tieteen mahdollisuuksiin ongelmanratkaisijana on hiipunut jonkin verran kolmen vuoden takaisesta kyselystä.

Vastaajat ovat yksimielisiä myös siitä, että tieteen avulla voidaan selättää vaikeita sairauksia, kuten syöpiä.

Kohtalaisen moni luottaa tutkijoiden kykyyn ratkoa maailman energiaongelmia. Sen sijaan onnellisuuden, turvallisuuden tai henkisen hyvinvoinnin lisääjänä tieteen koetaan olevan melko hampaaton.

Vain kaksi viidestä luottaa tieteen kykyyn kahlita ilmastonmuutosta.

Ympäristöasioissa mielipiteet jakautuvat. Vain kaksi viidestä luottaa tieteen kykyyn kahlita ilmastonmuutosta.

”Ilmassa on pientä pessimismiä, toiveikkuus on ehkä vaihtunut realismiin”, arvioi Väliverronen.

Syytä voi etsiä pandemian jälkimainingeista, sodasta ja talouden epävarmuudesta. Kriisiaikoina ilmastonmuutoksen kaltaiset globaalit huolet painuvat helposti taka-alalle.

Realisteina suomalaiset ymmärtävät, että monimutkaisten ongelmien ratkomiseen ei riitä pelkkä tiede, vaan tarvitaan myös poliittista tahtoa ja euroja.

Kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että hyvinvointi Suomessa riippuu ratkaisevasti tieteen ja teknologian tasosta ja rahoituksesta. Lähes puolet vaatii tieteelle lisää rahaa.

Yhtä moni säästäisi muista kuin tiederahoista, jos valtion menoja joudutaan lähivuosina leikkaamaan.

Mediajulkisuus nostaa tiedetaivaalle uusia kasvoja. Vuoden 2022 tiedebarometrissa ykkössijan luotetuimpien tutkijoiden listalla nappasi Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Aaltola on kommentoinut mediassa ahkerasti Ukrainan sodan tapahtumia. Näkyvyys on siivittänyt hänet myös presidenttikisan nimeksi.

Runsaasti luottamusta keräsivät myös koronan kommentoijina kunnostautuneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat Mika Salminen ja Hanna Nohynek.

”Kaikki kolme ovat olleet esillä julkisuudessa ja antaneet itsestään vahvan vaikutelman”, Väliverronen sanoo.

Viiden kärkeen mahtuu lisäksi kaksi ennestään tuttua tiedejulkkista, avaruustähtitieteilijä Esko Valtaoja ja kosmologi Kari Enqvist.

Entä mistä suomalaiset hakevat tiedetietonsa?

Perinteisen median merkitys on edelleen ylivertainen. Kysyttäessä kahta tärkeintä lähdettä listalle nousevat televisio ja sanomalehdet digiversioineen.

Niistä seuraa tiedettä 70 prosenttia kansalaisista. Hakukoneisiin turvautuu 23 prosenttia vastaajista. Vain neljä prosenttia kertoo, ettei etsi tietoa tieteestä lainkaan.

Ikä jakaa voimakkaasti sitä, mistä tietoa haetaan. Yli 50-vuotiailla korostuvat televisio ja sanomalehdet, alle 30-vuotiailla video- ja verkkopalvelut sekä sosiaalinen media.

Podcastien merkitys on nuoremmille moninkertainen vanhempiin verrattuna. Some ei silti ole tärkein lähde edes heille.

”Tiedettä ei etsitä Tiktokista”, Väliverronen sanoo. Alle 18-vuotiaat eivät tosin olleet kyselyssä edustettuina.

Fakta

Näin tutkittiin

  • Tiedebarometri on kolmen vuoden välein toistettava asennekysely suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja sen tekijöihin. Ensimmäinen barometri julkaistiin 2001.

  • Vastaukset kerättiin 27. 5.-11. 6. 2022 verkkokyselynä 1 085 kansalaiselta. Kyselyn kohdejoukkona oli 18 vuotta täyttänyt väestö Ahvenanmaan maakunnassa asuvia lukuun ottamatta.

  • Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

  • Kyselyn toteutti Kantar Public Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta.

Lue koko barometriraportti: tieteentiedotus.fi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat