Leipäpuu voi ruokkia Afrikkaa ja auttaa sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen

Satoisa puu menestyy, vaikka tropiikin olot tukaloituvat.

Leipäpuun hedelmiä voi käyttää vähän perunan tapaan.

8.11. 2:00 | Päivitetty 8.11. 6:44

Hieman perunan tapaan käytettävät malaijienleipäpuun hedelmät auttoivat aikoinaan asuttamaan Tyynenmeren etäiset saaristot.

Sama puu voi pian auttaa trooppista Afrikkaa selviytymään ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun aiheuttamasta ruokapulasta.

Oseaniasta kotoisin olevaa puuta kasvatetaan nykyisin myös trooppisessa ja subtrooppisessa Aasiassa ja Amerikassa, mutta vielä niukahkosti Afrikassa.

Sitä pidetään alikäytettynä kasvina, johon kannattaisi ilmaston muuttuessa satsata. Käsitys pitää paikkansa, vahvistavat yhdysvaltalaiset tutkijat.

Malaijienleipäpuu menestyisi tämän vuosisadan jälkipuoliskolla miltei yhtä laajalla alueella kuin missä sitä voisi kasvattaa nykyisinkin, tutkijat kertovat ilmastomallilaskelmien perusteella Plos Climate -tiedelehdessä ja tutkimuksen tiedotteessa.

Puu sopeutuisi tropiikin ja subtropiikin lämpö- ja sadeoloihin lähes yhtä hyvin riippumatta siitä, saataisiinko ilmastopäästöt tuohon mennessä kuriin vai jatkaisivatko ne kasvuaan.

Leipäpuu voisi paljon sietokykyisempänä korvata viljoja, kuten vehnää, riisiä ja maissia, joita se suunnilleen vastaa satoisuudeltaan ja ravintoarvoltaan.

Malaijienleipäpuu kasvaa nopeasti. Se voi asetuttuaan sietää 3–4 kuukauden kuivia kausia.

Muutamia vuosia vartuttuaan se alkaa puskea 10–30-senttisiä pallomaisia hedelmiä vuodesta toiseen. Puu jatkaa satoisana jopa yli puoli vuosisataa.

Hedelmät sisältävät paljon tärkkelystä, kuitua, vitamiineja ja hivenaineita. Niitä voi syödä keitettyinä, paahdettuina, paistettuina tai käytettyinä. Paahdetut palat muistuttavat rakenteeltaan leipäviipaleita.

Hedelmiä voi myös jauhaa jauhoksi, joka säilyy pilaantumatta pitkään.

Malijienleipäpuu kasvaa paikoin Länsi- ja Itä-Afrikassa.

Malaijienleipäpuu on jo paikoin käytössä Länsi- ja Itä-Afrikassa. Vähemmän sitä on toistaiseksi kokeiltu Keski-Afrikassa, vaikka tutkimuksen mukaan iso osa alueesta soveltuisi sille erityisen hyvin.

Puu on Afrikassa vieraslaji, mutta ei liene pelkoa, että se karkaisi viljelmiltä ja alkaisi syrjäyttää paikallisia luonnonkasveja.

Tavallisimmat viljellyt lajikkeet ovat nimittäin siemenettömiä. Niitä lisätään esimerkiksi pistokkaista tai juurenpaloista, kuten jo Tyynenmeren saarten asuttajat tekivät.

Julkaistu Tiede Luonnossa 7 / 2022

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat