Maailman vanhimmat elämän merkit ehkä löytyivät Australiasta

Elämästä kertovat tutkijoiden mukaan tietyt muodostumat, niin sanotut stromatoliitit.

Stromatoliittirakenne saattaa kertoa elämästä miljardeja vuosia sitten.

15.11. 8:17 | Päivitetty 15.11. 18:20

Maailman vanhimmat elämän merkit ovat 3,48 miljardia vuotta vanhoja, sanoo Geology-lehdessä julkaistu tuore tutkimus.

Jos tulokset osoittautuvat päteviksi, aikaistavat Länsi-Australiasta tehdyt löydöt todisteita elämästä maapallolla 50 miljoonaa vuotta.

Löytö perustuu aavikon kallioperästä Pilbaran alueelta löytyneisiin muodostumiin, joiden tutkijat arvelevat olevan niin sanottuja stromatoliitteja.

Kupumaiset stromatoliitit muodostuvat, kun mineraalit ja sedimentit kertyvät syanobakteerien muodostamiin yhdyskuntiin.

Tutkijat tarkastelivat tutkittuja kiviä useilla tekniikoilla, kuten optisilla mikroskoopeilla, elektronimikroskoopeilla, spektrografeilla, tietotokonetopografialla ja laserilla haihduttamalla.

Millään menetelmistä ei kivestä kuitenkaan onnistuttu löytämään elämän jäänteitä.

Kallioperässä näkyy päällekkäisiä stromatoliittimuodostumia.

Tutkijoiden mukaan jo pelkkä kiven muoto itsessään todistaa elämästä. Koska stromatoliitteja ei synny ilman bakteereita, todistaa niiden muodostuminen siis elämästä.

”Jos arkeologit löytävät rauniokaupungin. he tietäisivät kaupungin olevan ihmisten rakentama”, selittää paleontologi Keyron Hickman-Lewis Britannian luonnonhistoriallisen museon tiedotteessa. Hän on tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja.

”Samaan tapaan useat stromatoliittien rakenteiden keskeiset osat mahdollistavat niiden muodostumisen hahmottamisen.”

Tutkimusryhmän mukaan Pilbaran stromatoliitit muodostuivat matalan merenlahden pohjalla eläneen mikrobimaton päälle.

Kun veden kuljettama maa-aines peitti pohjaa, fotosynteesillä eläneet mikrobit pyrkivät aineksen läpi kohti valoa. Silloin ne loivat stromatoliitille tyypillisiä munakennomaisia muotoja. Nämä muodot näkyvät kivessä vielä miljardeja vuosia myöhemmin.

Vastaavat muodot voisivat paljastaa myös Marsissa ollutta elämää, tutkijat uskovat.

Esimerkiksi Mars-luotain Perseverancen tutkiman Jezeron kraatterin voisi ajatella olleen hyvin samantapainen ympäristö kuin se lahti, jossa nyt löydetyt stromatoliitit syntyivät.

”Jos olot ovat olleet samanalaisia, voisi Marsista odottaa löytyvän samanlaisia muodostumia”, tutkimuksessa arvioidaan.

VaiKka tutkimus on julkaistu ja vertaisarvioitu, kannattaa huomata, ettei elämän jälkien tunnistaminen ole aivan yksinkertaista.

Vuonna 2016 Grönlannista uskottiin löytyneen jäänteitä 3,7 miljardia vuotta vanhasta elämästä, mutta tulos osoittautui myöhemmin virheelliseksi.

Tällä hetkellä vanhimmat yleisesti tunnustetut, niin ikään läntisestä Australiasta löydetyt elämän merkit ovat 3,43 miljardia vuotta vanhoja.

Lue lisää: Supervuorten jonot hallitsivat aikanaan maapallon mantereita, ja ehkä edistivät ennen pitkää elämän kehitystä merissä

Oikaisu 15.11. kello 14.15: Pilbara-paikannimessä oli kirjoitusvirhe (Pilabara).

Oikaisu 15.11. kello 18.20. Jutun hakukoneotsikossa kerrottiin virheellisesti, että muodostumat ovat 3 480 000 eli 3,48 miljoonaa vuotta vanhoja. Oikea luku on 3,48 miljardia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat