Väitös: Älykäs lämmönsäätely­järjestelmä voi säästää kotien energian­kulutuksesta jopa 30 prosenttia

Tutkimuksessa tarkasteltiin suuria sähkölämmitteisiä omakotitaloja. Keski­määrin järjestelmä säästi sähköä 15 prosenttia talvikuukausien aikana.

Älykkään järjestelmän laitteet valvovat ja säätelevät sähkönkulutusta.

23.11. 2:00

Sähkönkulutusta älykkäästi säätelevä koti voi pienentää sähkölämmitteisen omakotitalon kulutusta talvikuukausina jopa 30 prosenttia.

Tämä selvisi Oulun yliopistossa marraskuun alussa tarkastetussa väitöksessä.

Tutkija Sanna Tuomela tarkasteli kymmentä kotitaloutta, jotka asensivat koteihinsa energiankulutusta sääteleviä järjestelmiä omalla kustannuksellaan.

Lisäksi Tuomela haastatteli kahdeksaa muuta taloutta, joissa järjestelmä oli otettu käyttöön sekä kymmentä taloutta, jotka suunnittelivat sellaisen hankintaa.

Kaikki taloudet olivat asuintiloiltaan 130–200 neliömetrin suuruisia sähkölämmitteisiä omakotitaloja.

Tutkitut järjestelmät koostuivat useista termostaateista, mittareista ja ohjaimista, joiden avulla kotien lämpötilaa ja sähkökulutusta voitiin ajastaa huonekohtaisesti.

Säästöä haettiin pääosin kahdella tavalla. Ensinnäkin järjestelmä laski lämpötilaa huoneissa, joissa ei oleskeltu tai aikoina, jolloin koti oli tyhjä.

Toisekseen järjestelmä ohjasi kulutusta yön halvemman sähkön tunteihin.

”Mukana oli esimerkiksi talouksia, joista lapset olivat muuttaneet pois ja heidän vanhat huoneensa olivat vähällä käytöllä. Moni myös päätyi laskemaan autotallien lämpötilaa huomattua sen vaikutuksen kulutukseen”, Tuomela sanoo.

”Automaatio voi kytkeä lämmityksen pienelle yöksi, mutta käynnistää sen hieman ennen herätystä, jotta lattia lämpenee.”

Asumisen mukavuuden ei koettu vähentyneen, pikemminkin päinvastoin.

”Esimerkiksi moni nukkuu mieluusti viileässä, mutta aamulla on ikävä nousta, jos lattia on kylmä. Automaatio voi kytkeä lämmityksen pienelle yöksi, mutta käynnistää sen hieman ennen herätystä, jotta lattia lämpenee.”

Tutkittujen talouksien sähkönkulutus väheni keskimäärin 15 prosenttia tammi–helmi-maaliskuun aikana, kun kulutus vakioitiin suhteessa säähän. Pakkasten kiristyminen ei siis vaikuttanut lukemiin.

Enimmillään päästiin jopa 30 prosentin vähennykseen.

Vaikka Tuomelan tarkastelu kohdistui sähkönkulutukseen, oli syy järjestelmien hankkimiseen ennen muuta taloudellinen. Samasta syystä mukaan valikoitui lähinnä isoja sähkölämmitteisiä taloja.

”Järjestelmät eivät ole ihan halpoja. Asennuskulut ovat noin 1 500– 3 000 euroa. Lisäksi tulee kuukausittainen palvelumaksu. Ilman sähkölämmitystä takaisinmaksu­ajasta tulee aika pitkä.”

Osa kustannushyödystä syntyy, kun sähkönkulutus ajastetaan yön halvempiin tunteihin. Tuomelan tutkimuksessa selvitettiin kuitenkin vain järjestelmän vaikutusta sähkön­kulutuksen määrään, ei hintaan.

”Kustannushyöty riippuu aina siitä, millainen sähkösopimus on ja miten sähkön hinta vaihtelee. Niinpä ne eivät ole yhteismitallisia.”

Tutkimus myös tehtiin ennen sähköhintojen nykyisistä kohoamista ja niiden suuria vaihteluita vuorokauden aikana.

”Automaatio tekee kaikesta paljon helpompaa.”

Vaikka kulutuksen siirto halvemmille tunneille ei välttämättä näy yksittäisen talouden kulutuksen määrässä, on sekin energiapolitiikan kokonaiskuvan kannalta järkevää.

Kun sähkö on kalleimmillaan, sitä tuotetaan myös kivihiilellä. Halvempina tunteina riittävät ydinvoima ja uusiutuvat energianlähteet.

Omaa taloudellista etuaan hakeva kuluttaja tekee siis järkevästi myös kokonaisuuden kannalta.

Tuomela kannattaa ajatusta, että julkista tukea annettaisiin hankkeille, joissa sähkölämmitteisiin koteihin asennetaan älyjärjestelmä tai pienempiä älyratkaisuja energianhallintaan.

”Järjestelmä ei tee mitään, mitä kuluttaja ei periaatteessa voisi tehdä itsekin, mutta automaatio tekee kaikesta paljon helpompaa”, hän sanoo.

”Ja jos vaikka sadantuhannen talouden lämminvesivaraajat laitettaisiin päälle vain halvan sähkön tunteina, se tasapainottaisi verkon kokonaiskulutusta.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat