Uudet etuliitteet kuvaavat hyvin suurta tai hyvin pientä – kohta puhutaan ronnatonneista ja kvettagrammoista

Giga ja mega ovat jo arkista sanastoa. Myös ronnia ja kvektoja tarvitaan joskus. Näillä uusilla etuliitteillä voi jo kuvata esimerkiksi dataliikenteen kasvua tai luonnonvakioita.

Mittasanat eivät kohta enää riitä kertomaan kaikista ilmiöistä. Siksi pitää keksiä uusia sanoja, kuten ronnatavu.

24.11. 2:00 | Päivitetty 24.11. 9:29

Mega-, giga- ja nano-. Aikoinaan nuo sanat kuulostivat oudoilta. Etuliitteinä ne kuvaavat jotain hyvin suurta tai hyvin pientä.

Nyt sanat ovat arkisia tieteen, mutta myös jopa mainosten kielessä, ja arkipuheessakin.

Uusia lukujen kerrannaisyksikön etuliitteitä tulee rinnalle. Tieteissä on jo käytössä esimerkiksi tsepto ja jotta.

Tsepto on tuhannestriljoonasosa jotain, vaikka tseptogrammaa. Jottamaisen raskas voi painaa puolestaan kvadriljoona grammaa, jottagrammaa.

Joukko mittojen asiantuntijoita päätti perjantaina, että näiden etuliitteiden arsenaali kasvaa.

Uudet etuliitteet vahvisti perjantaina Kansainvälinen paino- ja mittatoimisto BIPM. Siinä on mukana kymmeniä valtioita.

Viime perjantaina Pariisin lähellä oli koolla BIPM:n paino- ja mittakonferenssi, kertoo tiedelehti New Scientist. Konferenssi vahvisti esitetyt mitat.

Käyttöön otettiin jo viikonloppuna aivan uudet etuliitteet ronna (R) ja kvetta (Q).

Etuliite ronna kuvaa lukua, jossa luvun perässä on 27 nollaa. Kvetassa luvun perässä on peräti 30 nollaa.

Etuliitteitä alkavat käyttää ainakin tutkijat silloin, kun pitää kertoa hyvin suurista ilmiöistä.

Näin ne tulivat heti osaksi Kansainvälistä yksikköjärjestelmää (SI). Tuo SI sai nimensä ja vahvistetut mitat vuonna 1960. Se perustuu vanhaan metrijärjestelmään, joka vakiintui Ranskassa jo 1700-luvun lopulla.

Vastaavasti etuliitteet ronto (r) ja kvekto (q) otetaan käyttöön hyvin pienissä luvuissa.

Tässä päässä uusien etuliitteiden potenssit ovat siksi miinusmerkkisiä. Ne merkitään pienillä aakkosilla. Miinuspotenssien nollien määrät ovat rontossa 27 ja kvektossa 30.

Luonnossa on aika vähän kuvattavia ilmiöitä, joihin tarvitsemme noita lukuja – vielä. Mutta sellaisia ilmiöitä voi kertyä.

Nyt toki voi jo sanoa, että Aurinko painaa noin 1989 kvettagrammaa ja elektroni 0,911 rontogrammaa, kertoo Tekniikka ja Talous.

SI-järjestelmä määrittelee eri mittojen perusyksiköitä, kuten kilogramman ja metrin, ja ison joukon niiden johdannaisia.

Etuliitteet perustuvat yhä kreikan ja latinan lukusanoihin. Maallikolle tuttuja ovat vaikkapa metri, gramma ja kilo.

Harvinaisempia mutta myös etuliitteitä ovat myös nuo alussa mainitut etuliitteet mega, giga ja nano.

Suomessa SI-järjestelmän toteutuksesta vastaa ja sitä ”vahtii” Mittatekniikan keskus Espoossa.

Etuliitteet ehkä tuntuvat suomen kieleen oudoilta. Aivan kuin ne olisi valittu sattumalta. Sanoissa on kuitenkin tietty logiikka.

”R” ja ”Q” olivat englannin aakkosten kirjaimet, joita ei jo ole muissa eri etuliitteissä. Suomeksi kirjain q kuitenkin taipuu muotoon kv, samoin z muotoon ts.

Suurta kuvaavat etuliitteet päättyvät lähes aina kirjaimeen a, ja pientä kuvaavat kirjaimeen o.

Uusia mittojen etuliitteitä nimettiin tätä ennen vuonna 1991.

Tuolloin luvuille, joissa oli 21 tai 24 nollaa, nimettiin etuliitteeksi tsetta (esimerkiksi 10 potenssiin 21) ja jotta (10 potenssiin 24).

Miinusmerkkiset vastaavat nollarivit saivat nimet tsepto (esimerkiksi 10 potenssiin –21) ja jokto (10 potenssiin –24).

Yli 30 vuotta sitten ei vielä tiedetty yhtään syytä nimetä uusia etuliitteitä. Aikansa mittanaiset ja -miehet olivat kuitenkin kaukaa viisaita.

Kun tällaisia käsitteitä vakiinnuttaa ajoissa, unohtuvat muut epäviralliset ja kilpailevat etuliitteet. Näin uudet sanat yleistyvät osaksi tieteellistä ilmaisua.

Ja kas! Internetin tuottaman datan määrä esimerkiksi on kasvanut 30 vuodessa niin paljon, että uusia etuliitteitä ehkä tarvitaan datan määrän kuvailuissa.

Datan määrän internetissä esimeriksi ennustetaan nousevan 175 tsettatavuun (ZB) jo vuonna 2025.

Voi silti mennä 25 vuotta, ennen kuin kvettaa tai rontoa todella tarvitaan.

Oikaisu 24. marraskuuta kello 915: Korjattu maininta, että pieniä mittayksiköitä kuvaavat etuliitteet ovat miinusmerkkisiä. Niiden potenssit ovat miinusmerkkisiä. Jottakilon sijasta pitäisi puha jottagrammoista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat