Voiko ihmiseen laittaa keino­älyn?

Lasten tiedekysymyksissä pohditaan myös kirjan mittaa eri kielillä ja meduusan jalkojen sotkeutumista. Ja miksi uloshengityksen lämpötila vaihtelee?

Keinoäly eli tekoäly tuskin korvaa ihmisen ajattelua kokonaan.

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 6:31

Tatu Saarelainen, 10

Koneisiin rakennettu äly on hyvin erilaista kuin ihmisen äly. Joissakin tehtävissä, kuten laskemisessa tai muistamisessa, kone on jopa ihmistä parempi.

Toisissa tehtävissä kone on kuitenkin surkea. Esimerkiksi voileivän tekeminen, vitsin kertominen tai se, että on jonkun kaveri, sujuu meiltä ihmisiltä hyvin, mutta on koneille hankalaa.

Koska koneen äly on niin toisenlaista, keinoälyn laittaminen ihmiseen on hyvin hankalaa. Sitä ei ainakaan toistaiseksi osata tehdä.

Mutta tiede kehittyy jatkuvasti. Jo nyt osataan laittaa ihmiselle kuulokoje, joka saa aivoissa aikaan kuuloaistimuksen. Näin kuuro voi saada ”keinokuulon”. Samankaltaisia apuvälineitä on kehitetty sokeille.

Halvaantunut ihminen voi myös aivoja mittaavan laitteen avulla kirjoittaa tekstiä ajatuksen voimalla.

Ehkä vielä joskus ihmiseen voidaan laittaa keinoäly. Se voisi auttaa meitä esimerkiksi laskemaan tai muistamaan paremmin. Jos ihmiseen voisi laittaa keinoälyn, se olisi silti edelleen hyvä apuri. Ihmisen älyä se ei korvaisi.

Teemu Roos

tietojenkäsittelytieteen professori

Helsingin yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Kirjoja on usealla kielellä, joissa on hyvin erilaisia kirjoitusmerkkejä.

Jos sama kirja käännetään kaikille maailman kielille, millä kielellä kirja on pisin ja millä lyhyin?

Ansa Heikkinen, 6

Kysymykseen on mahdotonta antaa yksiselitteistä ja kaikkialla pätevää vastausta.

Käännettäessä tekstiä kieleltä toiselle sen pituuteen vaikuttavat ennen muuta kaksi asiaa. Niistä ensimmäinen on käytetty kirjoitusjärjestelmä.

Esimerkiksi suomea kirjoitetaan aakkosilla, joita on 29. Toisaalta kiinan kielessä on käytössä noin 20 000 merkkiä. Niinpä kiinassa voi kirjoittaa monet sanat yhdellä ainoalla merkillä, kun esimerkiksi suomessa niitä tarvitsisi useampia.

Näin ajateltuna kieli on sitä lyhyempi mitä enemmän siinä on merkkejä ja sen pidempi mitä vähemmän niitä on. Näin ajateltuna kiina olisi maailman lyhin kieli.

Pisimmästä kielestä ei ole samanlaista varmuutta, mutta esimerkiksi Bougainvillen saarella puhuttua rotokas-kieltä kirjoitetaan vain kahdellatoista eri merkillä. Näin rotokkaaksi tehdyn käännöksen voisi ajatella olevan teknisesti laskettuna pisin.

Kääntäminen on kuitenkin harvoin puhtaasti mekaanista. Kun tekstiä käännetään kielestä toiseen pitää usein lisätä erilaisia selityksiä, koska asiat, jotka esimerkiksi suomalaiselle lukijalle ovat tuttuja, voivat olla outoja kiinalaiselle lukijalle.

Näin käännöksen pituuteen vaikutta myös se, mitä etäisemmälle lukijakunnalle kirja käännetään. Voisi siis ajatella, että useimmat kirjat ovat luultavasti lyhimpiä sillä kielellä, jolla ne on alun perin kirjoitettu.

Jörg Tiedemann

kieliteknologian professori

Helsingin yliopisto

Medusa saalistaa lonkeroillaan.

Miksi meduusan jalat eivät mene solmuun, kun ne uivat parvissa?

Lauri Mikkonen, 12

Meduusan jalat voivat joskus mennä solmuun. Se voi tapahtua yksin tai toisten meduusojen kanssa.

Elävien meduusojen jalkojen solmiutuminen on kuitenkin äärimmäisen harvinaista. Niin on tiheissäkin meduusaparvissa.

Jos solmuja syntyy, ne myös yleensä avautuvat. Kun meduusat ajelehtivat kuolleina vedessä, jalat menevät helpommin solmuun.

Meduusoilla on yleensä kahdenlaisia jalkoja: ohuita saalistuslonkeroita ja leveitä suuliuskoja. Saalistuslonkerot saattavat olla yli metrin mittaisia, joten varsinkin niiden luulisi sotkeutuvan helposti. Se, miksi näin ei käy, voi johtua monesta syystä.

Normaalisti meduusan lonkeron koskiessa toista eliötä, kuten vaikkapa kalanpoikasta, polttiaissolut laukeavat takertuen kiinni saaliiseen. Lonkerot eivät kuitenkaan polta itseään tai toisia saman lajin meduusoja. Tällöin solmujen syntyminen on epätodennäköistä.

Meduusat pystyvät myös hallitsemaan ja liikuttelemaan lonkeroitaan. Se tapahtuu hitaasti, mutta auttaa mahdollisten solmujen selvittelyssä.

Jos solmu syntyy ja muu ei auta, solmuun mennyt kohta voi myös irrota meduusasta. Meduusat nimittäin kykenevät melko nopeasti kasvattamaan tilalle uuden jalan.

Kaikki meduusojen lähisukulaiset eivät vältä jalkojen takertumista. Ainakin Copula sivickisi -niminen kuutiomeduusa takertuu lonkeroillaan tarkoituksella lajikumppaniin, jotta voi lisääntyä sen kanssa.

Markus Dernjatin

intendentti

Merimaailma Sea Life

Pakkasella hengitys höyryää.

Miksi hengitysilma on kuumaa kun höngähtää, mutta kylmää kun puhaltaa?

Oskari Lehtonen, 7

Oskarin kuvaaman ilmiön voi todeta helposti oikeaksi. Riittää kun puhaltaa esimerkiksi jonkin matkan päästä omaan kämmenselkään.

Ulospuhalluksessa ilman lämpötila on lähellä kehon sisälämpötilaa eli noin 37:ää astetta, mutta ihon lämpötila on selvästi kylmempi. Siksi kohtalaisenkin voimakas puhallus tuntuu selvästi lämpimältä.

Kovan puhalluksen ilmavirta kuitenkin jäähdyttää ihoa. Sama ilmiö tapahtuu esimerkiksi silloin, kun kävelee ulkona tuulisella kelillä. Ilma on silloin selvästi kylmemmän tuntuinen.

Ilmavirran nopeus ja siten myös jäähdyttävyys kasvaa huomattavasti, kun puhalletaan siten, että huulet muodostavat vain pienen reiän.

Tom Kuusela

fysiikan yliopistotutkija

Turun yliopisto

Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat