Älylaitteiden hyötyjä opetuksessa kehutaan, vaikka näyttö ei riittäisi – kielteisiä tuloksia vaikeampi saada esille

Suomalaistutkijan mukaan niin sanottu positiivisuusvinouma vaivaa tutkimuksia, jotka käsittelevät teknologian käyttöä koulutuksessa.

Tietotekniikka opetuksessa saattaa auttaa niitä, joilla on valmiiksi hyvät valmiudet oppia, tutkija muistuttaa.

1.12.2022 2:00 | Päivitetty 1.12.2022 6:18

Älylaitteiden hyödyistä opetuksessa saattaa muodostua tutkimuksista liian auvoinen kuva.

Kriittiset havainnot eivät nimittäin tahdo päästä esille, koska alan tutkimusta vaivaa niin sanottu positiivisuusvinouma.

Käsite tarkoittaa sitä, että tutkimuksissa korostuvat myönteiset tulokset.

Tällaiseen tulokseen tuli apulaisprofessori Pekka Mertala kollegoineen tuoreessa tutkimuksessaan. Mertala työskentelee opettajankoulutuslaitoksella Jyväskylän yliopistossa.

Ryhmä analysoi kahtasataa tutkimusta paljon viitatulta koulutusteknologian alalta.

Huomattava osa tutkimuksista raportoi myönteisiä tuloksia. Ne vahvistivat tutkijoiden olettamusta, että teknologiasta on jonkinlaista hyötyä oppimiselle.

Tämä viittaa Mertalan mukaan positiivisuusvinoumaan.

Esille eivät sen sijaan pääse sellaiset tulokset, joissa hyötyjä ei havaita tai teknologiasta on haittaa oppimiselle.

Syynä on se, että tällaisia nollatuloksia tai kielteisiä tuloksia on vaikeampi saada julkaistua tieteellisissä lehdissä.

Mertalan mukaan on vaikea sanoa, kuinka paljon positiivisuusvinouma vääristää yleistä kuvaa siitä, mitä näyttö kertoo teknologian ja sovellusten käytön hyödyistä opetuksessa.

Pulma joka tapauksessa on se, että ilmiöstä muodostuu liian yksipuolisen myönteinen kuva.

Tutkijat itsekin saattavat maalata teknologiasta myönteisen kuvan silloinkin, kun heidän tuloksensa puhuvat sitä vastaan.

Mertala mainitsee australialaisen tutkimuksen, joka selvitti tablettitietokoneiden ja oppimispelien hyötyjä pienten lasten opetuksessa.

”Lapsista neljäsosa hyötyi, ja nämä olivat sellaisia, joiden oppimisvalmiudet olivat jo valmiiksi hyvät”, Mertala sanoo.

Valtaosalle lapsista kokemus oli neutraali, mutta oppimisvalmiuksiltaan heikoille lapsille tablettien käytöstä oli vain haittaa.

”Niille, joilla oli haasteita oppimisessa, pelaaminen oli vain piipittävää viihdettä, joka vei huomion siitä, mitä piti oppia. Se häiritsi niitä, joilla oli valmiiksi vaikeaa.”

Koulutuksen tasa-arvon näkökulmasta tablettiopetus oli siis huono idea.

Silti australialaistutkija totesi päätelmissään, ettei hän ole missään nimessä tablettien vastainen. Hän uskoo niillä olevan verraton mahdollisuus tehokkaina oppimisen välineinä.

”Ajatustapa teknologiasta oppimista eteenpäin vievänä voimana on niin syvälle ankkuroitunut, että vaikka data näyttää muuta, näkemyksestä ei päästetä irti”, Mertala sanoo.

Mertala ei tyrmää teknologian käyttöä, vaan siihen kohdistuvat kritiikittömät odotukset.

”Ajatus siitä, että teknologia on automaattisesti oppimista kehittävä, on vaarallinen. Joskus siitä on hyötyä, mutta joskus siitä on haittaa tai se antaa nollatuloksen.”

Mertala korostaa, että teknologian hyödyt riippuvat laajemmin siitä, miten opetus on järjestetty.

Esimerkiksi Suomessa kehitetty, lukemisen oppimista auttavan Ekapelin hyödyt tulevat esiin laadukkaassa kasvatusympäristössä.

”Ekapelistä on hyötyä tilanteissa, jossa muukin kielikasvatus on laadukasta ja se yhdistettään muuhun laadukkaaseen lukemista edistävään opetukseen. Peli siis tehostaa jo valmiiksi hyvää opetusta, mutta ei kompensoi opetuksen puutteita.”

Teknologian edut tulevat Mertalan mukaan esiin muun muassa joissain mekaanisissa harjoituksissa.

Teknologian avulla voidaan myös järjestää etäopetusta ihmisille, joiden on vaikea muuten päästä opetuksen piiriin.

Aina on hänen mielestään erikseen punnittava, miksi ja mihin teknologiaa kulloinkin tarvitaan.

Mertalan ja hänen kollegoidensa tutkimuksen julkaisi Learning, Media and Technology -tiedelehti.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat