Jo pystyihminen kokkasi tulella – arvio kypsentämisestä aikaistui noin 600 000 vuodella

Ravinnon kypsentäminen edisti lajinkehitystä. Arvio perustuu kalanjäänteisiin paikalla, jolla oli muinoin ilmeisesti tulisijoja.

Pystyihminen saattoi kypsentää ruokaa tulella paljon aikaisemmin kuin on ajateltu.

20.12.2022 2:00 | Päivitetty 20.12.2022 6:34

Ruoan kypsentäminen on vaikuttanut merkittävästi ihmisen evoluutioon.

Kypsennetty ravinto pilkkoutuu ja sulaa elimistössä raakaravintoa helpommin. Näin vapautuu energiaa muihin toimintoihin.

Ihmisen leuan ja kallon rakenne on muuttunut, ja kun ruokaa ei ole tarvinnut etsiä ja sulatella yhtä intensiivisesti kuin pelkän raakaravinnon aikaan, ihmisen sosiaalisuus ja muu toiminta on saanut tilaisuuden kehittyä.

On kuitenkin vaikea määrittää, milloin varhaiset ihmiset oppivat kokkaamaan tulella.

Löydöt hiiltyneistä eläimistä tai juureksista eivät näet välttämättä tarkoita sitä, että ihmiset olisivat grillanneet lihaa tai kasveja ravinnokseen.

Sen sijaan he ovat saattaneet esimerkiksi heittää kuolleita eläimiä tai pilaantuneita kasveja tuleen hävittääkseen jätteet.

Nyt tutkijat uskovat saaneensa Israelissa todisteita siitä, että varhainen ihmislaji Homo erectus eli pystyihminen on voinut valmistaa ruokaa tulella jo noin 780 000 vuotta sitten.

Viitteet ihmisen kokkauskyvyistä aikaistuivat noin 600 000 vuodella.

Lue lisää: Neandertalilaiset harrastivat seksiä nykyihmisten kanssa, ja se selittää monia asioita kehossamme – Testaa, onko sinussa näitä piirteitä

Tutkijat löysivät Gesher Benot Ya’aqovin arkeologisilla kaivauksilla joukon kalan hampaita alueilta, joilla on muinoin todennäköisesti ollut tulisijoja.

Jordanjoen pohjoisella laaksoalueella sijaitsevilta kaivauksilta ei ole löytynyt ihmisten jäänteitä, mutta kohteen ikä ja kivityökalut viittaavat siihen, että asukkaat olivat pystyihmisiä.

Nyt löytyneet hampaat kuuluvat karppien kaltaisille kaloille, jotka ovat kuolleet sukupuuttoon. Kalojen luista tutkijat eivät kuitenkaan nähneet merkkejä.

Tämä sai heidät epäilemään, että paikalla sijainneen Hulajärven ympäristön asukkaat ovat saattaneet kypsentää kaloja matalissa lämpötiloissa.

Näin niiden hampaat olisivat säilyneet, mutta luut pehmenneet ja altistuneet hajoamiselle.

Homo erectus näytti ehkä tällaiselta. Heidän jäänteitään on löydetty eri puolilta maapalloa. Se osoittaa pystyihmisen menestyneen laajasti. Pystyihmisen malli on Cosmocaixa -tiedemuseossa Barcelonassa Espanjassa.

Ryhmä keskittyi tutkimuksissaan pääosin hammaskiilteeseen.

Tutkijat kuumensivat nykykarppien hampaita eri lämpötiloissa. He päätyivät eri aikakausien karppikalojen kiilteitä vertaillessaan siihen tulokseen, että Hulajärven kaloja on jo muinoin kuumennettu kokkaukseen sopivissa lämpötiloissa.

”Tämä tutkimus osoittaa kalojen valtavan merkityksen ruokavaliolle ja taloudelliselle vakaudelle esihistoriallisten ihmisen elämässä”, tutkijat Irit Zohar ja Marion Prevost sanovat Tel Avivin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Nature Ecology and Evolution -tiedelehti.

Julkaistu Tiede-lehdessä 14/2022.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat