Sähkö voi palauttaa kyvyn kävellä – pienen hermosolu­joukon herättäminen auttoi kokeessa

Nyt löytyi selitys, miksi niin sanottu epiduraalinen sähköstimulaatio voi toimia alaraajoistaan halvaantuneella.

Kävelyn palautus vaatii työtä, jos se ylipäätään onnistuu.

3.1. 2:00 | Päivitetty 3.1. 7:13

Paha selkäydinvamma johtaa yleensä vähintään alaraajojen halvaantumiseen ja lopulliseen liikuntakyvyttömyyteen.

Vuonna 2018 kolme eri tutkimusryhmää onnistui saamaan potilaita jaloilleen käsittelemällä selkäytimen vaurioituneita hermoratoja sähköllä.

Tutkijat eivät kuitenkaan ole olleet varmoja, miksi tämä niin kutsuttu epiduraalinen sähköstimulaatio toimii.

Neurotieteilijä Grégoire Courtine Sveitsin kansallisesta teknologiainstituutista kollegoineen löysi nyt vastauksen.

Liikeviestit kulkevat selkäytimessä.

Yhdeksän alaraajoistaan halvaantuneen potilaan selkäytimeen asennettiin pieni laite, joka ärsytti selkäydintä sähköllä.

Viisi kuukautta kestäneen stimulaation sekä ahkeran kuntoutuksen ja harjoittelun jälkeen kaikki yhdeksän koehenkilöä pystyivät jälleen kävelemään omin avuin.

Tutkijaryhmä seurasi tarkoin, mitä potilaiden selkäytimessä tapahtuu hoidon eri vaiheissa.

Yllättäen ytimen hermosoluissa näkyi vähemmän toimintaa hoidon jälkeen kuin ennen sitä.

Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että vain pieni joukko hermosoluja reagoi selkäydinstimulaatioon ja on päävastuussa kävelykyvyn palauttamisesta.

Saadakseen selville mistä oikein on kyse, ryhmä toisti hoitokokeen selkäydinvaurioisilla hiirillä.

He tarkastelivat yksittäisten hermosolujen aktivoitumista ja panivat algoritmin etsimään niistä paranemisen kannalta keskeisimmät.

Kaksi geenimerkkiä paljasti joukon hermosoluja, jotka heräsivät sähköisen stimulaation jälkeen, ryhmä raportoi Nature-tiedelehdessä.

Varmistaakseen havaintonsa tutkijat testasivat kyseisten solujen toimintaa vielä erikseen.

Kun he aktivoivat hiirillä juuri tämän soluryppään, eläinten kyky kävellä palautui.

Jos taas nämä nimenomaiset hermosolut pidettiin lamaantuneina sähköstimulaation aikana, kävely ei onnistunut.

Samojen hermosolujen toiminnan estäminen terveissä hiirissä ei estänyt liikkumista, mikä viittaa siihen, että niistä tulee merkityksellisiä vasta selkäydinvaurion jälkeen.

Tutkijat huomauttavat, että nämä solut tuskin ovat ainoita olennaisia liikkumisen kannalta.

Joka tapauksessa ne auttavat kävelykyvyn palauttamisessa – ja antavat syyn etsiä lisää soluja, jotka voisivat korjata muitakin liikkeitä.

Courtine on jo palauttanut liikkumiskyvyn apinan halvaantuneeseen käsivarteen ja kadotetun puristusvoiman kämmeneen.

Julkaistu Tiede-lehdessä 14/2022.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat