Maailman vanhin dna paljasti, että Pohjois-Grönlannin viheriöillä eli jopa norsun sukulaisia

Grönlannin pohjoisissa osissa oli kauan sitten 11–19 astetta lämpimämpää kuin nyt ja luonto viheriöi. Tutkijat saivat luettua jo kaksi miljoonaa vuotta vanhaa dna:ta.

Taiteilijan näkemys pohjoisen Grönlannin yhden alueen luonnosta kaksi miljoonaa vuotta sitten.

8.12.2022 17:29

Pohjois-Grönlanti oli paljon lämpimämpi kaksi miljoonaa vuotta sitten. Nyt alueen ikivanhasta maaperästä on kaivettu esiin ja uutettu dna:ta.

Ikivanhat geenit paljastivat, että Koillis-Grönlannin kansallispuiston alueella eli runsaasti kasveja ja eläimiä, norsun sukulaisiakin.

Tutkijat löysivät dna:sta nimittäin merkkejä mastodonteista. Ne olivat nyky­norsun sukulaisia.

Geneetikot tutkivat erityisesti Kap Københavnin muodostelman maaperää. Se sijaitsee Grönlannin koillisosissa.

Alueelta löytyi myös porojen ja hanhien geneettisiä jälkiä. Ne elivät maisemassa, joka voisi muistuttaa nykyajan koivu- tai poppelimetsikköä.

Merenelävienkin jäämiä, eli hevosenkenkärapujen ja levien dna:ta, löytyi vuonon suulta.

Kaksi miljoonaa vuotta sitten pohjoinen Grönlanti oli noin 11–19 celsiusastetta lämpimämpi kuin nyt.

Löytö on myös geneettisesti mullistava. Uusi luku genetiikassa kattaa nyt taaksepäin miljoona ylimääräistä vuotta.

”Ensi kertaa voimme tarkastella menneen ekosysteemin dna:ta ajassa kaksi miljoonaa vuotta taaksepäin”, sanoi evoluutiogeneetikko Eske Willerslev BBC:n mukaan.

Hän on evoluutiogeneetikko Kööpenhaminan yliopistossa ja ekologian professori Cambridgen yliopistossa.

Willerslev työskenteli ryhmineen Grönlannista saatujen näytteiden kanssa vuosia. He sekvensoivat dna:ta 41 näytteestä ja tunnistivat niistä muinaisia geenejä.

Dna-näytteet löytyivät syvältä Kap Københavnin muodostumasta, lähes sata­metrisestä sedimenttien kerrostumasta.

Se on muodostunut yli 20 000 vuoden aikana. Kerrostuma on vuonon suulla, joka avautuu Pohjoiselle Jäämerelle.

Kukaan ei ole aiemmin löytänyt norsun sukulaisia Grönlannista.

”Ainoat fossiilit, joita on koskaan aiemmin löytynyt Kap Københavnin alueelta, olivat jäniksen hampaasta ja lantakuoriaisesta”, selittää Willerslev sanomalehti The Guardianin mukaan.

He löysivät dna:sta myös metsäekosysteemin. Siinä puiden joukossa kasvoi arktisia pensaita, yrttejä, saniaisia ja sammalia. Tutkijat pohtivat, että alueella saattoi elää myös karhuja, susia tai sapelihammas­tiikereitä.

Uutta aineistoa löytyi ympäristön dna:sta eli e-dna:sta.

Se on geneettistä materiaalia, jota irtoaa ympäristöön kasveista ja eläimistä, esimerkiksi niiden soluista tai ulosteista. Dna:ta kerääntyy eri puolille niiden elinympäristöä.

Grönlannissa ryhmä käytti maaperän savesta ja kvartsista otettuja näytteitä. Niiden avulla se tarkasteli varhaisen pleistoseenikauden biologiaa.

Willerslevin ryhmä kävi läpi kaikkiaan 16 miljardia dna-jaksoa. Oli iso työ erotella vanhat jaksot muista, Willerslev kertoo tiedelehti Naturen uutispalstalla.

Dna:ta uutettaessa ja analysoinnissa piti yhdistää osia geneettisestä materiaalista.

Löydetyt dna:n osat ovat miljoona vuotta vanhempia kuin esimerkiksi Siperian mammuttien luista saatu dna.

Vanhimmat eristetyt jaksot olivat tätä ennen noin miljoona vuotta vanhoja ja saatu mammuteista. Tutkimus niistä julkaistiin viime vuonna.

Väitin vuonna 2005, että dna ei voi selvitä yli miljoonaa vuotta. Tässä me olemme nyt, yli kaksi miljoonaa vuotta vanhan dna:n kanssa”, hän sanoi BBC:n mukaan.

Willerslev uskoo, että kemialliset reaktiot dna:n ja maaperän välillä hidastivat dna:n hajoamista.

Dna voi sitoutua kiinteisiin mineraaleihin. Silloin se vähentää dna:n hajoamista.

"Monet maaperän mineraaleista ovat myös sähköisesti varautuneita, kuten myös dna”, Willerslev sanoo.

"Löydöt kertovat meille, että biologiset organismit sopeutuvat ympäristöönsä paremmin kuin olemme olettaneet.”

Hän muistuttaa, että alueella oli talvikuukausina paljon pimeämpää kuin maapallon alemmilla leveysasteilla.

Uutta dna-tekniikkaa voidaan käyttää luonnonsuojelun työkaluna.

Uutisen ja tutkimuksen muinaisesta Pohjois-Grönlannista julkaisi tiedelehti Nature.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat