Delfiineiden aivoista löytyi muutoksia, jotka ihmisillä liittyvät Alzheimerin tautiin

Delfiinit voivat kärsiä dementiaoireista, ja siksi ne saattavat ajautua merten rannoille.

Pullonokkadelfiinit uivat Black Islen niemimaan edustalla Skotlannin rannikolla.

20.12.2022 11:06

Delfiinit saattavat kärsiä dementian kaltaisista oireista. Skotlannin rannoille ajelehtineiden delfiineiden aivoista on löytynyt muutoksia, jotka ihmisillä liittyvät yleisimpään muisti­sairauteen Alzheimerin tautiin.

Britannian rannoille tai mataliin rantavesiin ajautuu säännöllisesti delfiineitä, valaita ja pyöriäisiä, ja samanlaisia havaintoja on muualtakin maailmasta. Eläimet löytyvät rannoilta usein suurempina ryhminä.

Ilmiön taustaa ei tunneta varmasti. Yksi mahdollinen selitys on niin sanottu sairaan johtajan teoria. Sen mukaan muuten terveiden eläinten parvi saattaa päätyä vaarallisen mataliin vesiin sen vuoksi, että parven johtaja on voinut eksyä tai joutua hämmennyksen valtaan.

Delfiineiden aivoista löytyneet muutokset voivat tukea tätä selitystä, tuoreen tutkimuksen tekijät uskovat.

Ryhmään kuuluu tutkijoita skotlantilaisista Glasgow’n, Edinburghin ja St. Andrewsin yliopistoista sekä hollantilaisesta Leidenin yliopistosta.

Osa rannoille ajautuneista eläimistä selviää tapahtuneesta hengissä, ja ne pääsevät takaisin turvallisen syville vesille ihmisten avustamina. Osa rantaan juuttuneista delfiineistä kuitenkin kuolee.

Satoja eväpallopäitä ajautui Farewell Spitin rannalle Uuden-Seelannissa vuonna 2017.

Ryhmä tutki 22:n rannalle ajautuneen delfiinin aivoja. Niistä kolmelta löytyi beeta-amyloidin sakkaumia ja useita muita Alzheimerin taudissa esiintyviä aivomuutoksia.

Kukin kolmesta delfiinistä edusti eri lajia: yksi oli pullokuono­delfiini, toinen kirjokuono­delfiini ja kolmas eväpallopää.

Lisäksi yhdeltä eväpallopäältä löytyi suuria määriä poikkeavasti fosforyloitunutta tauproteiinia ja muita Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia, mutta ei poikkeavia beeta-amyloidiplakkeja.

Kaikkien ikääntyneiden delfiinien aivoista löytyi beeta-amyloidiplakkeja.

Tutkimus ei kuitenkaan kerro, kärsivätkö delfiinit saman­kaltaisista kognitiivisista eli tiedon­käsittelyn ongelmista kuin Alzheimerin tautia sairastavat ihmiset.

”Nämä ovat merkittäviä löydöksiä, jotka osoittavat ensimmäistä kertaa, että rannalle ajautuneiden hammas­valaiden aivopatologia on samantapainen kuin niiden ihmisten, joilla on kliininen Alzheimerin tauti”, sanoo tutkimusta johtanut Mark Dagleish Glasgow’n yliopistosta yliopiston tiedotteessa.

Useat viime vuosien tutkimukset ovat löytäneet viitteitä siitä, että delfiineillä on aivomuutoksia, jotka muistuttavat Alzheimerin taudin neuro­patologiaa.

”Olen ollut aina kiinnostunut vastaamaan kysymykseen: saavatko vain ihmiset dementian? Löydöksemme vastaavat tähän, sillä ne osoittavat, että dementiaan mahdollisesti liittyvä patologia ei todellakaan ole nähtävissä vain ihmisillä”, sanoo professori Frank Gunn-Moore St. Andrewsin yliopistosta.

Lue lisää: Delfiini tunnistaa itsensä peilistä aiemmin kuin ihmisvauva – videot paljastivat miten pienet delfiinit peilailevat

Ihmiset elävät vielä pitkään sen jälkeen, kun ne ovat saaneet jälkeläisiä. Sekä naisten että miesten hedelmällisyys heikkenee jyrkästi noin 40 ikävuoden jälkeen, mutta ihmiset voivat hyvin elää satavuotiaiksi ja sitä pidempäänkin.

Muilla eläinlajeilla on taipumus kuolla suhteellisen pian hedelmällisen vaiheensa päätyttyä.

Ihmisten tavoin delfiinit kuitenkin elävät pitkään sen jälkeen, kun ne ovat saaneet jälkeläisiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat