Loinen tekee sudesta johtajan

Loisen on havaittu muuttavan niin rottien kuin hyeenoidenkin käytöstä.

Susien johtajaksi alkaneilla yksilöillä oli toksoplasmatartunta huomattavasti todennäköisemmin kuin muilla.

19.1. 2:00 | Päivitetty 19.1. 7:08

Kissoista tarttuva toksoplasma-alkueläin näyttää antavan sudelle johtajan ominaisuuksia, osoittaa tutkimus yhdysvaltalaisen Yellowstonen kansallispuiston susilaumoista.

Sikäläisten laumojen johtajina jolkottavat yllättävän usein yksilöt, joiden kehossa loinen pesii.

Montanan yliopiston eläinekologian tutkija Connor Meyer työtovereineen selvitti kymmenien vuosien ajalta Yellowstonen susista kerättyä aineistoa. Se sisälsi monipuolista seurantatietoa eläinten käyttäytymisestä ja analyysituloksia verinäytteistä.

Useat sikäläiset sudet elävät samoilla alueilla kuin puumat, joista moni kantaa toksoplasmaa. Sudet voivat saada tartunnan esimerkiksi syömällä kuolleita puumia tai niiden ulosteita.

Puumien kanssa samoilla alueilla elävillä susilla olikin useammin toksoplasmaa. Lisäksi selvisi, että tartunta tosiaan vaikutti susien käytökseen.

Loista kantavat yksilöt jättivät synnyinlaumansa ja perustivat uuden yksitoista kertaa todennäköisemin kuin ne, joilla ei ollut tartuntaa. Laumanjohtajiksi loista kantavat päätyivät peräti 46 kertaa muita todennäköisemmin.

”Tämä oli paljon enemmän kuin odotimme”, Meyer kertoo Science-lehden artikkelissa.

Vaikka vaikutuksen suuruus yllätti tutkijat, jo ennestään oli tiedossa, että toksoplasmatartunta voi muuttaa eläinten käyttäytymistä.

Alkueläin lisääntyy vain kissojen suolistossa, jonne se kulkeutuu usein kissojen syömistä saaliseläimistä.

Loinen ilmeisesti muokkaa saaliseläimen käytöstä uhkarohkeammaksi, jolloin se päätyy helpommin pedon suuhun.

Loista kantavien jyrsijöiden on todettu muuttuvan tavallista aggressiivisemmiksi ja aktiivisemmiksi. Rotat jopa kiinnostuvat kissojen virtsan hajusta sen sijaan, että kavahtaisivat sitä.

Pelottomuuden on havaittu lisääntyvän myös hyeenoilla, ja loista kantavat hyeenayksilöt ovatkin joutuneet muita todennäköisemmin leijonan kitaan.

Susia kissaeläimet eivät uhkaa, mutta nekin olivat valmiimpia riskialttiisiin tekoihin, kuten lähtemään omille teilleen.

Käytöstä saattaa selittää tartunnan kiihdyttämä testosteronin ja dopamiinin tuotanto, joka on havaittu jyrsijöillä tehdyissä tutkimuksissa.

Tutkijat arvelevat, että johtajan toksoplasmatartunnasta juontuva pelottomuus voi vaikuttaa koko susilauman elämään. Tutkimus julkaistiin Communications Biology -tiedelehdessä.

Julkaistu Tiede-lehdessä 1/2023.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat