Susi osaa kiintyä ihmiseen, varmistui käytännön kokeessa

Susien ja koirien pennut hakivat yhtä auliisti läheisyyttä.

Susiemo pentuineen. Kokeessa sudenpennut tunnistivat hoitajansa.

26.1. 2:00 | Päivitetty 26.1. 6:50

Jos susi elää nuoresta pennusta asti ihmisen seurassa, se kiintyy tähän aivan samoin kuin koiranpentu.

Koiran kesyyntyessä ei siis kehittynyt mitään uudenlaista kiintymisen kykyä, joka sudelta puuttuisi. Tämän osoittavat ruotsalaiset tutkijat käytännöllisellä kokeellaan.

Tutkijat kasvattivat samanlaisissa mutta erillisissä tarhoissa susien ja alaskanhuskyjen pentuja kymmenpäiväisistä asti.

Kumpiakin hoitivat koko ajan samat ihmiset. Eläimiä ei koulutettu mitenkään, mutta ne totutettiin liikkumaan eri huoneissa ja näkemään outoja ihmisiä etäältä.

Noin viiden kuukauden ikäisinä pennuille tehtiin testi, jossa niiden käyttäytymistä tarkkailtiin, kun samaan huoneeseen tulivat vuoroin tuttu hoitaja ja vieras ihminen.

Testi kehitettiin alun perin lapsen ja äidin kiintymyssuhteen tutkimiseen, mutta sitä on sovellettu koiriin 1990-luvulta asti.

Vieraan seurassa sudet osoittivat pelkoa eli kyyristelivät ja vetivät häntää koipien väliin hieman useammin kuin koirat, mutta mieltymyksessä tuttuun hoitajaan ei näkynyt eroa.

Kummatkin hakivat hoitajaltaan läheisyyttä, lohtua ja itsevarmuutta aivan samassa määrin.

Tulos on merkittävä, koska se osoittaa muinaissusien olleen arveltua valmiimpia kesyyntymään, tutkijat painottavat Ecology and Evolution -lehdessä.

Koirat tunnetaan domestikoitumisen mestareina. Mitkään muut eläimet eivät vaikuta ymmärtävän meitä niin hyvin tai sulautuvan perheisiimme ja muihin yhteisöihimme niin saumattomasti.

Koirien ainutlaatuisuutta on selitetty tottumis- ja kesyyntymiskehityksellä, jonka ensimmäisenä ja ratkaisevana askeleena oli oppia kiintymään ihmiseen kuin lapsi.

Nykysusista päätellen kiintymiskykyä kuitenkin esiintyi jo koirien villeillä esivanhemmilla.

Asiaan oli parinkymmenen viime vuoden aikana koetettu perehtyä viidessä muussakin tutkimuksessa, mutta niistä oli saatu ristiriitaisia ja siksi hämmentäviä tuloksia. Nyt hämmennys hälvennee.

Tulokseen voi luottaa enemmän kuin aiempiin, koska ensi kertaa tutkimus tehtiin niin vakioiduissa oloissa, etteivät pienetkään ympäristön tai kokemusten erot päässeet vaikuttamaan eläimiin.

Julkaistu Tiede Luonnossa 1/2023

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ece3.9299

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat