Vilma Heikkilä, 6
Ihmisen aivoissa on valtava määrä hermosoluja, jotka lähettävät toisilleen viestejä ja ovat kietoutuneet yhteen mytyiksi, joita kutsutaan hermoverkoiksi.
Kun ihmiselle syntyy muisto, hermoverkoissa tapahtuu pieniä muutoksia. Näin muisto tallentuu aivoihin.
Silloin kun nukumme, aivoja huolletaan. Osana tätä huoltoa aivoista huuhdellaan pois epäpuhtauksia.
Samalla hermoverkojen tärkeät yhteydet vahvistuvat ja turhat yhteydet häviävät. Tämä vaikuttaa myös muistiin. Nukkumisen aikana tärkeät muistot vahvistuvat ja vähemmän tärkeitä unohtuu. Nukkumisen aikana aivot siis järjestelevät muistoja.
Aivot ja muisti eivät siksi toimi nukkumisen aikana samalla tavalla kuin valveilla. Kun muistia järjestellään, on uusia muistoja vaikea tallentaa.
Tämän vuoksi unet jäävät huonosti muistiin. Itseasiassa kaikki ihmiset tavallisesti useita unia joka yö mutta eivät aamulla muista niistä useimpia.
Unista syntyy muistoja lähinnä silloin, jos herää kesken unen ja alkaa heti miettiä äsken näkemäänsä unta. Silloin muisto unesta syntyy tuon miettimisen aikana.
Nils Sandman
psykologian erikoistutkija
Turun yliopisto
Sukunimet syntyivät, kun ihmisiä haluttiin isoissa kaupungeissa erottaa paremmin toisistaan.
Miksi sukunimille ei ole nimipäivää?
Venla Sarja, 6
Suomessa ja monissa muissa maissa nimipäiviä juhlitaan tosiaan vain etunimien mukaan. Näin meillä on tehty jo satojen vuosien ajan.
Suomalaisen nimipäiväkalenterin pohjana on keskiaikainen katolinen kirkkokalenteri. Tuohon kalenteriin oli merkitty Raamatun henkilöiden ja pyhimysten muistopäiviä, kuten Jeesuksen äidin Marian päivä 2. heinäkuuta ja Johannes Kastajan päivä 24. kesäkuuta.
Myöhemmin kalenteriin lisättiin myös kuninkaiden ja kuningattarien nimiä – ja aivan tavallisia etunimiä.
Varsinainen nimipäivien vietto alkoi Suomessa 1700-luvulla ja yleistyi 1800-luvulla. Nimipäiväsankareille alettiin antaa lahjoja, laulaa onnittelulauluja ja järjestää nimipäiväkutsuja. Juhlaperinne tuli Ruotsista.
Kun nimipäiviä alettiin juhlia, kaikilla suomalaisilla ei vielä ollut sukunimiä. Monet tunnettiin vain sen kaltaisilla nimillä kuin Liisa Matintytär tai Antti Heikinpoika.
Sukunimet syntyivät myöhemmin, kun ihmisiä haluttiin isoissa kaupungeissa erottaa paremmin toisistaan. Sukunimet kertovat myös, mihin sukuun ihminen kuuluu.
Kun kaikilla ei ollut sukunimeä, nimipäiviä alettiin viettää etunimien mukaan. Suomessa sukunimet tulivat pakollisiksi vasta vuonna 1921.
Itse asiassa sukunimillekin voisi oikein hyvin laatia nimipäiväkalenterin, mutta kukaan ei vain ole sellaista tullut tehneeksi. Se onkin hieno idea!
Minna Saarelma-Paukkala
nimistöntutkimuksen dosentti
Helsingin yliopisto
Kun ihminen puhuu, hänen pitää välillä hengittääkin.
Voiko ihminen puhua ja hengittää samaan aikaan?
Elsa Pentikäinen, 4
Kun me aiomme sanoa jotain, käskyt puheen tuottamiseksi muodostuvat aivoissa. Ilmoille puhe pääsee kuitenkin vasta, kun ihminen hengittää ilmaa ulos tai sisään.
Ulos hengittäessään ihminen päästelee ilmaa ulos keuhkoistaan. Ilmavirta pääsee kurkunpäässä sijaitseviin äänihuuliin, jotka alkavat värähdellä.
Värähtely muuntuu nielussa sekä suu- ja nenäontelossa niiden ominaisuuksien ja asennon mukaan.
Puheääni syntyy, kun muuntunut värähtely kulkeutuu lopulta nielun, suuontelon, huulten, kielen ja kitapurjeen avulla suusta ulos.
Kun ihminen puhuu, hänen on välillä vedettävä henkeä sisään. Sisäänhengityksen aikana harvemmin puhutaan, mutta se on mahdollista.
Arja Uusitalo
kliinisen fysiologian erikoislääkäri, dosentti
Helsingin yliopisto
Suklaa on parempi jättää ihmisten herkuksi.
Onko suklaa linnuille myrkyllistä?
Uma Prusti, 11
Suklaa on linnuille myrkyllistä ainakin suurina annoksina.
Toinen myrkyllisistä ainesosista on suklaan kaakaon teobromiini, joka on hyvin kofeiinin kaltainen aine. Kaakaossa on myös kofeiinia, joka on niin ikään linnuille myrkyllistä.
Teobromiini ja kofeiini vaikuttavat lintujen hermostoon ja aiheuttavat muun muassa oksentelua ja vapinaa. Suurina annoksina ne voivat aiheuttaa kuoleman.
Suklaa ei ole kuitenkaan yhtä myrkyllistä linnuille kuin joillekin muille eläimille. Esimerkiksi koirat ovat luultavasti herkempiä sille.
Useimmat suklaamyrkytykset linnuilla on havaittu lemmikkilinnuilla. Varsinkin vapaana huoneistossa liikkuvat papukaijat saattavat joskus päästä popsimaan suuria määriä pöydälle unohtunutta suklaata. Lintuihin erikoistuneilla eläinlääkäreillä onkin sen kaltaisiin myrkytyksiin erityiset hoitokeinot.
Myös lokkien tiedetään saaneen myrkytyksiä, kun ne ovat löytäneet kaatopaikalta kaupan varastosta poistetun suklaa-apajan.
Luonnonvaraiset linnut saavat aika harvoin kuitenkaan suuria annoksia suklaata. Esimerkiksi variksen satunnaisesti löytämä suklaapatukan muru tuskin aiheuttaa ongelmia.
Esa Hohtola
eläinfysiologian emeritusprofessori
Oulun yliopisto
Lähetä kysymys, kysyjän koko nimi ja ikä osoitteeseen hs.tiede@hs.fi. Palstaa toimittavat Touko Kauppinen ja Juha Merimaa.
